- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
465-466

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Saarela ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

465

Saarela

— Saari

466

2,186 as. (1905). — Vanhan linnan rauniot;
katolinen opettajatarseminaari. Sekalaista
teollisuutta, viininviljelystä. — S. syntyi 900-luvulla
perustetun linnan ympärille. Joutui 1727
Ranskalle, 1815 Preussille. Ranskalaiset valloittivat
S:n elokuussa 1914, mutta menettivät sen taas
pian. (E. E. K.)

Saarela. 1. S:n hovi Viipurin pitäjässä
Kärstilänjärven rannalla Viipurista Sortavalaan

Saarelan hovi.

johtavan valtamaantien varrella, käsittää nyk.
5 eri tilaa, yhteensä n. 3 manttaalia, 1,200 ha.
Tilalla (lähellä Tammisuon asemaa) on 2
tiilitehdasta, saha ja mylly sekä magneettimvlly
rehukakkujen puhdistamista varten. Likeltä
kartanoa vie kapearaiteinen rata Tammisuon
tehtaille ja sieltä edelleen Viipuriin
Papulanlah-Jen rannalle. — Tilan alueella on useita
kesähuviloita. — S. oli alkuaan keskustana siinä
lahjoitusmaassa, joka 1794 annettiin sittemmin
Suomen kenraalikuvernöörille ja kreiville, vapaaherra
Fabian Steinheilille ja joka silloin käsitti
23 3/4 tilaa, 8 vanhaa manttaalia. Hovi oli
krei-villisellä Steven-Steinheil-suvulla v:een 1890 ja
1890-98 tilanomistaja E. Terichoffilla. Nyk.
omistaja (1915; v:sta 1898) kauppaneuvos J.
Hallenberg. — Kaunis puinen päärakennus, joka on
eräänlaista Viipurin läänissä tavallista,
venäläisperäistä uusklassillista tyyliä, on viime vuosis :n
alulta. Tilalla on muitakin vanhoja rakennuksia
(m. m. huvimaja, viljamakasiini ja kasvihuone).
— 2. Muista S.-nimisistä maatiloista
mainittakoon S. Pielaveden pitäjässä, Pielaveden
länsirannalla samannimisessä kylässä (omistaja 1915
kauppias P. Lyytikäisen perilliset). Pieni
nahkatehdas, kauppa ja meijeri. Postiasema.
Laivalaituri, pohjoisin Iisvedeltä Pielavedelle
kulkevalla laivaväylällä. Viime vuosis :n lopulla vielä
S. oli ympäröivien pitäjien liikekeskus ja
kauppapaikka. A. Es.

Saarelainen ks. Ahti.

Saarenmaa (< vir. Saaremaa, myös Kuresaar,
saks. ja ruots. ösel, Sjögrenin muk. < isl.
ey-sysla = saaripiiri, ven. Ezelj), saari Itämeressä,
Riianlahden suussa, n. 90 km pitkä idästä
länteen, n. 40 km leveä; 2,619 km2. Lähisaarineen
(Muliu, Runö y. m.) S. muodostaa Liivinmaahan
kuuluvan S:n piirikunnan (2,835 km2), jossa
70,500 as. (1913). Hiidenmaasta S:n erottaa
Sölasalmi, Muhusta ajovallin katkaisema kapea
Pienisalmi. Rannikko, joka pohjoisessa ja
luoteessa on korkeata ja kallioista (Mustjalan
„pank" polij.-rannikolla 30 km), muualla yleensä
matalaa, on silpoutunutta, lahti- ja niemi rikasta.

Suurin niemi on lounaiseen Riianlahden suun
poikki pistävä, 30 km pitkä, 3-8 km leveä
Sör-venniemi, joka vielä jatkuu 17 km pitkänä
vedenalaisena matalikkona. Vuoriperusta 011
vlä-siluu-rista kalkkia (samaa, joka Itämeren toisella
puolen pistää esiin Gotlannissa), jota peittävät ohuet
jääkautiset kerrokset melkein kaikkialla.
Pinnanmuodostukseltaan S. yleensä on alavaa,
tasaista. Idästä länteen lähellä pohjoisrannikkoa
kulkee selänne, jonka länsipäästä etelään käsin
Sörvenniemelle lähtee haarake (korkein kohta 50
m yi. merenp.). Monet järvet ja joet pieniä.
Ilmasto lauhkeampi kuin mantereella.
Kuresaa-ressa v:n keskilämpö +5,9°C, tammik :n —3,7°C.
heinäkin -j-17,4°C. Metsinä (havupuita, koivuja)
on enää vain 2,8% S:n piirikunnan pinta-alalta;
S :11a enimmäkseen yllämainitulla selänneseudulla.
Soita paljon. – Asukkaat ovat virolaisia,
lukuunottamatta Runön ruotsalaisia, Kuresaaren
saksalaisia ja muutamia venäläisiä; uskonnoltaan n.
~13 on protestantteja. Pääelinkeinoina
maanviljelys ja karjanhoito, molemmat Venäjän oloihin
verraten korkealla kannalla. Viljellään etupäässä
ruista, kauraa, ohraa, perunoita, pellavaa; S:n
piirissä 1900 oli 32.628 lehmää, 13,831 hevosta
(hyvässä maineessa), 49.051 lammasta ja vuohta.
13.878 sikaa. Piirikunnan pinta-alasta 1908 oli
peltoa ja puutarhaa 15.8%, niittyä ja
laidunmaata 73,9%. Tärkeä sivuelinkeino on kalastus.
Teollisuus kehittymätöntä, keskittyen
Kuresaa-reen. Kesäisin paljon saarenmaalaisia etsii
työn-ansiota mantereelta. — S:n pääkaupunki (ja
ainoa kaupunki) on Kuresaar (Arensburg, ks. t.);
siinä on piirikunnan hallintoa hoitava
maaneuvos-kollegi (13 jäsentä). — Historia, S :.n asukkaat
olivat vanhemmalla keskiajalla rohkeita
merirosvoja: heitä vastaan Valdemar Seier 1206 teki
sotaretken perustaen saarelle linnoituksen, jonka
virolaiset kuitenkin pian hävittivät. V. 1227
kalparitarit tekivät ristiretken S :lle, joka
valloitettiin ja käännytettiin. Pian senjälkeen
muodostetusta S :n hiippakunnasta (johon kuului myös
Läänemaa Virosta) n. 2/3 joutui hallinnollisesti
S :n piispan alle, loput kuului ritarikunnalle.
Venäläisten ahdistamana piispa Johan von
Münch-hausen 1559 möi hiippakuntansa Tanskan
kuninkaalle Fredrik TT :lle, joka antoi sen veljelleen
herttua Maunulle tämän Holsteinin osuutta
vastaan. Maunu oli kuitenkin jo 1561 pakotettu
luovuttamaan melkein kaikki oikeutensa S :han ta
kaisin Fredrikille. Saaren hallintoa hoiti sitten
kuninkaan käskynhaltija 6 aatelisen
maaneuvoksen avulla. Brömsebron rauhassa 1645 S. joutui
Ruotsille; S:n oikeudet säilytettiin. Vv. 1654-89
S. oli Kristiina-kuningattaren eläkemaita; sitä
hoiti kuvernööri. V. 1710 venäläiset valtasivat
Kuresaaren linnan, saaden siten S:n haltuunsa:
Uudenkaupungin rauhassa Ruotsi sen lopullisesti
menetti. E. E. K.

Saaren tulitikkutehdas ks. Saari 2.

Saargemiind [zärgemynt] (ransk.
Sarregue-mines), kaupunki Länsi-Saksassa, Lothringenissa
Reinin-maakunnan rajalla, Saarin varrella,
Blie-sin suussa, Saarin-kanavan lähtökohdassa,
ratojen risteyksessä; 15,384 as. (1910), pääasiassa
katolisia. — Fajanssi-, plyysi-, tulitikku-,
nalika-y. m. tehtaita. — S. oli alkuaan roomal. siirtola.

Saari. Lukuisista tämännimisistä maatiloista
mainittakoon seuraavat: 1. Valtion omistama,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0255.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free