- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
499-500

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sagittaria ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

533

Saint-Servan—Saint-Simonismi

272

suuntaan leikkaava vino, molempiin suuntiin
leikkaava pvsty tai M- tai W-kirjaimen
muotoinen; hammastiheys riippuu lastun määrästä,
siis sahattavan aineen kovuudesta ja
paksuudesta. Kivien sahaamiseen käytetään
hampaattomia lehtiä (ks. K i v i t e o 1 1 i s u u s) tai
rauta-köyttä.

Puutyöhön käytettävät käsisahat:
jänne-saha (kuva 1), halkosaha (kuva 2),
loukkusaha (kuva 3) ja koriste- 1.
lehtisaha (kuva 4) ovat ohutlehtisiä ja siksi
jännitetyt kehykseen tai kaareen, samoinkuin
metallityöhön kitsin tai koneeseen sovitettuna
käytettävä kaariviilakin (kuva 5),
jota-vastoin salvumiehen käsi- 1. työntösaha
(kuva 6), reikien sahaamiseen käytetty
puukko-l. pistosaha (kuva 7), piena-
(sauma-1. selkä-) saha (kuva 8), hirsi- 1. 1 a n k k
u-s a h a (ks. H i r s i s a h a), tukki-
(pölkky-1. j u s t e e r i-)salia (kuva 9) sekä jää sali a
ovat kyllin jäykkälehtisiä jännittämättömänä
käytettäväksi. (Justeerisahan nimi johtuu siitä,
että sitä käytetään lautojen ja lankkujen
„jus-teeraukseen", s. o. näitten päitten katkomiseen,
niin että ne tulevat määrätyn pituisiksi.)

Puutyöhön käytettävät konesahat: kuvio- 1.
lehtisaha (ks. Dekupiiri-sa h a);
lautojen ja lankkujen sahaamiseen käytettävä k e h
ä-(raami-)salia (kuva 1U), jossa on 1-40
sahanterää jännitettynä
kampikoneistosta liikkeensä
saavan ja johteissaan ylös ja
alas liikkuvaan kehään
(raamiin), josta nimi;
yksikerroksisen kehäsahan
jalusta on matala,
kaksikerroksisen niin korkea,
että saharakennus tulee
kaksikerroksinen jolloin
voimansiirto y. m. laitteet
voidaan helposti sijoittaa
alakertaan; vannesaha
(kuva 11), terä ohut ja
pitkä, päistään
yhteenjuo-tettu vanteeksi, joka kulkee jännitettynä
kahden, toisinaan kolmenkin pyörän yli ja leikkaa

siis yhtäjaksoisesti; f
a-n e e r i s a h a,
kallisarvoisista puulajeista
ohuen faneerin
(puu-viilun) sahaamiseen
käytetty olnitteräinen
vannesaha tai
tavallisemmin yksiteräinen
pysty- tai vaakasuora
kehäsaha: p y ö r
ö-(sirkkeli-) saha (kuva
12), jonka terä on
pyöreä, nopeasti pyörivä,
tav. sovitettu pöytään,
niin että sen reuna
kohoaa tästä;
vipu-saha (kuva 13) on
pyörösaha, joka on
sovitettu tasapainoiseen
vipuun, niin että sitä
voidaan kädellä nostaen tai jalalla polkien
kohottaa saha pöydän raosta ylös lautoja ja
ripoja sahalaitoksissa katkaistaessa, josta nimi

Kuva 11.

Kuva 12.

Kuva 14.

Kuva 15.

k a t k o s a h a; heilurisaha
(kuva 14). jota niinikään
käytetään katkosahana, on katosta
riippuvaan heiluriin sovitettu
pyörösaha; särmä- 1.
reuna-saha (kanttisaha) (kuva 15) on
pyörösaha, jossa samalla
akselilla on kaksi terää, joitten
etäisyyttä voidaan toista terää
siirtämällä muuttaa särmättävän
laudan leveyden mukaan,
siirto-vipu liikkuu kaarella, mihin te
rien väli (= laudan leveys ynnä
kohtuullinen kutistumismäärä)
tuumaluvuin on merkittynä;
halkaisusaha (kuva 12).
hyvin olnitteräinen pyörösaha,
jolla katkaistaan höylättävät laudat, mitä varten
siinä on pystysuorat syöttovalssit; kimpi
saha on niinikään
halkaisusaha, jota
käytetään sementtiastia-kimpiä, laatikkolautoja,
n. s. lathsia
(laasti-ripoja) y. m.
laudan-jätteistä sahattavaa
puutavaraa
sahattaessa; s a u v a-1.
keppi-saha, moniteräinen
pyörösaha, jolla
laudan-jätteistä sahataan
luudan-, vasaran- y. m. varsiksi käytettäviä uelikul
maisia sauvoja (keppejä) ; p a 1 1 o s a h a on
pallo-pinnan mukaan kovero pyörösaha, jolla
puuastia-teollisuudessa sahataan pyöreät astianpohjat,
jolloin näitten reunat tulevat samalla uurteeseen
sopivan viistot; lieriö- 1. silinteri (putki)
s a li a, terä suurehko pyörivä teräslevyputki,
jonka reunassa on hampaat ja jolla sahataan
lie-riöpintaisia astialautoja (kimpiä). —
Metalliteollisuudessa käytettävä vannesaha pyörii hitaasti,
ja pyörösaha joko hitaasti (kylmäsaha) tai
nopeasti (kuuinasaha) ; edellisellä sahataan rautaa
kylmänä, jälkimäisellä kuumana. Katkaisusaliana
käytetään metalliteollisuudessa myöskin
kampikoneistosta liikkeensä saavaa kaariviilaa, jolla
tankoja, kiskoja y. m. pienehköjä kappaleita
katkotaan.

2. Saha 1. sahalaitos, sopivan kuljetus
tien. vesiväylän tai rautatien läheisyyteen
rakennettu, tukeista lautoja, lankkuja y. m. sahattua,
nykyään myöskin höylättyä puutavaraa
valmistava, höyryn (höyrysaha) tai toisinaan
vedenkin voimalla (v e s i s a h a) käyvä
teollisuuslaitos, johon kuuluu nostokone, joka nostaa
tukit tukkipihaan varastoon, v e t o 1 a i t o s, joka
vetää ne köyryä siltaa tai rullatietä pitkin sahaan,
s a h a k o n e e t, jotka sahaavat ne laudoiksi ja
lankuiksi (kehäsaha, toisinaan pyörösaha),
särmäävät nämä sopivan levyisiksi (särmäsaha),
katkovat määrätyn pituisiksi (katkosaha) ja joitten
lisäksi tarvitaan puutavaran edelleen
valmistamista varten saha, joka halkaisee höylättävät
laudat (halkaisusaha), vielä saha. joka
laudanpät-kistä y. m. jätteistä sahaa pientä puutavaraa
(kimpi- ja sauvasaha), höyläkone, jolla
höylätty puutavara valmistetaan, tav. höyrykoneen
menohöyryllä lämmitettävä kuivauslaito s,
jossa höylätty puutavara kuivataan, kun taas

Kuva 13.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0272.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free