- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
603-604

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Saksa - Saksa, kansanrunoudessa: kauppias, herra; ulkomaa - Saksala - Saksalainen rakennustaide

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

«03

Saksa—Saksalainen rakennustaide

604

Tähän sekaantuivat viimemainittuihin yhtyen
Belgia, Englanti ja Japani sekä toukok. 1915
Italia, joka luopuen kolmiliitosta aloitti sodan
Itävalta-Unkaria vastaan; S:n ja Itävallan puolelle
asettui Turkki, lokak. 1915 myöskin Bulgaaria.

[„Monumenta Germaniæ kistorica" ;
Zwiedineck-sudenhorst, „ Bibliothek deutscker Geschichte";
Xitzsch, ,,Geschichte des deutschen Volkes bis
zum Augsburger Religionsfrieden"; Lamprecht,
..Deutsche Geschichte"; Waitz, „Deutsclie
Verfas-sungsgeschichte; Sickel, „Geschichte der
deutschen Staatsverfassung bis zur Begründung des
konstitutionellen Staates"; Ilenne am Rhyn,
..Kulturgeschichte des deutschen Volkes" : Freytag,
,,Biider aus der deutschen Vergangenheit";
Inama-Sternegg, ,,Deutsche Wirtschaftsgeschiclite";
Dalin, „Geschichte der deutschen Urzeit";
Kaufmann, „Deutsche Geschichte bis auf Karl den
Grossen"; Giesebreclit-, „Geschichte der deutschen
Kaiserzeit" ; „Jahrbiicher des fränkischén Keicns",
„Jahrbiicher des deutschen Reichs"; Raumer,
„Geschichte der Uohenstaufen und ihrer Zeit";
Fischer, „Deutsches Leben und deutsche Zustände
von der Hohenstaufenzeit bis ins
Reformations-zeitalter"; Ranke, „Deutsche Geschichte im
Zeit-alter der Reformation"; Janssen, ,,Geschichte des
deutschen Volkes seit deni Ausgang des
Mittel-alters" (katoliselta kannalta kirjoitettu); Ranke,
„Zur deutschen Geschichte voin Religionskrieg
bis zum Dreissigjälirigen Krieg"; Hanser,
..Deutschland nach dem Dreissigjährigen Krieg";
Erdmannsdörfer, ..Deutsche Geschichte vom
West-fälischen Frieden bis zum Regierungsantritt
Friedrichs d. Gr."; Biedermann, ,,Deutschland im 18.
Jahrhundert" ; Häusser, ,,Deutsche Geschichte vom
Tode Friedrichs d. Gr. bis zur Gründung des
deutschen Bundes"; Treitsclike, ,,Deutsche
Geschichte im 19. Jahrhundert"; Jastrow, ,,Geschichte
des deutschen Einheitstraums"; Biedermann,
.,Dreissig Jahre deutscher Geschichte, 1840-70";
Sybel, ,,Die Begründung des deutschen Reiches
durch Wilhelm I"; Lorenz, ..Kaiser Wilhelm und
die Begründung des Reichs"; Blum, ,,Das deutsche
Reich zur Zeit Bismarcks".] J. F.

Saksa, kansanrunoudessa: kauppias, herra;
ulkomaa.

Saksala, ratsutila Padasjoen pitäjässä lähellä
kirkkoa, käsittää nvk. alustiloineen 2 5/12
manttaalia, 2,302 ha. S :n. joka aikaisemmin oli
kuulunut L’Eclaire- ja Charpentier-sukujen
tiluksiin, omisti 1700-luvun lopulla Padasjoen
kappalainen Adolf Arwidsson, joka oli perinyt sen
apeitaan kappalaiselta J. Molinilta. Arwidssonin
tyttären avioliiton kautta tila siirtyi 1826
von Fieandt-suvulle. Nyk. omistaja (1915)
kunnallisneuvos Karl Fieandt. — Päärakennus v:lta
1826. — Mikkolan ratsutilalla, joka nyk. on
kokonaan yhdistettynä S:aan, syntyi 1791 Adolf
Ivar Arwidsson: sen silloisen päärakennuksen
paikkaa osoittaa muistokivi. A. Es.

Saksalainen rakennustaide. Itsenäisestä s:sta
r :sta voi puhua vasta saksilaisten keisarien
hallitessa, kun Saksassa erittäinkin Reinin
seutujen vanhoilla kulttuurimailla ja silloisissa
saksilaisissa maakunnissa
roomalais-muinaiskris-tilliselle pohjalle -kypsyy germaanilaisen hengen
läpitunkema uusi romaanilainen
kirkollinen rakennustaide. Alkuperäisiin pylväs- ia
pilaribasilikoihin vähitellen ilmestyi tulevan hol-

vauksen enteenä tukivaihde, suurempiin
kirkkoihin 2 kuoria ja kehityksen
lopputuloksena esiintyy n. v:n 1100 vaiheilla sidottu
järjestel m ä ; jäsennöidyt pilarit ja kirkko
jen kaikissa laivoissa ruoteelliset risti li olvit,
jota vastoin Ranskassa yleisiä tynnyri- ja kupoli
holvia Saksassa ei näe ensinkään käytetyn;
hallikirkot (ks. t.) ja kivettömillä
Pohjois-Saksan tasamailla kukoistava tiilityyli
(ks. t.). joka siellä jatkuu läpi goottilaisen ajan
ja myöhemminkin, löytää yhtymäkohtia
samanlaisista edellytyksistä lähtevän Hollannin
rakennustaiteen kanssa. Kun goottilaisen ajan alussa
Ranskan ja Saksan välinen vuorovaikutus käy
vilkkaammaksi ja ristiretkeili jätkin idässä
tutustuvat rakennustaiteen kepeämpiin muotoihin, vai
kuttaa tämä osaltaan Saksankin
rakennustaiteeseen. Täten syntyneen n. s. välity s tyylin
aikana 1175-1250 romaanilainen järjestelmä tosin
ei muutu, mutta sen raskaus murtuu, muodot
tulevat rikkaammiksi, dekoratiivisemmiksi,
suhteet solakamniiksi ja huippukaan pyöreän
rinnalla otetaan yleisesti käytäntöön. Erikoisasema,
ja vieläkin suoranaisemmin gotiikkaan johtavina,
on sistersiläisten kirkoilla, nämä kun kireiden
munkkisääntöjensä vaatimuksesta, tasakuoriin
päättyvistä kirkoistaan poistivat kaiken liian
koristelun, vieläpä tornitkin, ja johdonmukaisessa
holvauksessaan noudattivat puhtaasti goottilaisia
periaatteita. Lukuisista romaanilaisen tyylin
muistomerkeistä Mainzin, Wormsin ja Speyerin
(1130 aloitettu, 1160 holvattu) tuomiokirkot ovat
ensisijalla, näistä taas saalilais-frankkilaisten
kuninkaiden hautakirkko, Speyerin
monivaiheinen kirkko 011 komein. Maallikkorakenteista
kei-saripfalzit (palatsit, ydinhuoneena suuri sali)
suurimmaksi osaksi ovat raunioina tai, kuten
Goslarin Kaiserhaus ja Wartburg, liiankin
perinpohjaisesti uusinneltuina säilyneet. —Monta
suurta katedraalia gotiikka oli ennättänyt
kotimaassaan Ranskassa pystyttää, ennenkuin
Saksakin vasta v:n 1250 vaiheilla alkaa sitä
yleisemmin omaksua. Jälellejääneisyytensä se
aluksi korjaa ranskalaisia jäljittelemällä, niinpä
esim. Kölnin katedraalin pohja pääpiirteissään
on Amiens’in kopio, mutta Saksan gotiikan
ansioksi on kumminkin luettava, että se monessa
kohden 011 kehittänyt gotiikan sen viimeisiin
johdelmiin saakka. Alusta alkaen fasadien
pystysuuntaa (vertikalismi) tehostetaan, jolloin
usein suuret ruusuikkunatkin uhrataan, kiviset
tornikeot lävistetään ruusustokuviokuoseilla, ja
holvi rakenteen viimeisenä johtumana m v ö h ä i
s-gotiikka (,,Deutsche Sondergotik") 1350-1525
levittää, nyt tynnyri pinnaksi litistyneelle
kattopinnalle, ruoderikkaat tähti- ja
verkkohol-v i n s a, joille vain Englannin viuhkaholvit (ks.
Rakennustaide, Liite IV, kuva 3) voivat
vetää vertoja. Miten saks. hengelle ominainen
ja luonteeseen juurtunut gotiikka todellakin on
ollut, näemme jo siitäkin, että esim. Italiassa
saks. mestareita työskenteli iii. m. Milanon
tuomiokirkon töissä. Espanjassa Ilans Kölniläinen
päätti Burgosin katedraalin tornit. Ja salin
luonteinen, ilmava hallikirkkokin, romaanilaiselta
ajalta kehitystään jatkaen, muodostuu
vasitui-sesti saks. ilmiöksi. Teknillisen taituruuden
huippua edustaa Marienburg, saks. ritarikunnan
hienostuneen siro luostari-linna. -— Saksan mo-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0324.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free