- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
611-612

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Saksan Itä-Afrikka

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

609

Saksalais-sosiaalinen puolue—Saksan Itä-Afrikka

611

joen suusta Kilimn Ndzaron pohjoispuolitse
Vic-toria-järvelle vedettyyn viivaan pohjoisessa,
käsittäen myöskin rannikon edustalla olevan
Mafian saaren; 995,000 km-, 7,666,336 as. (1913),
joista 7,646.000 värillistä alkuasukasta, 15,000
maalianmuuttanutta värillistä (arabialaisia,
etu-intialaisia. syyrialaisia y. m., ovat kauppiaina
ja plantaasinviljelijöinä) ja 5,336 valkoista (4.107
saksalaista). — N. 15-45 km leveältä, osaksi
hiekkaiselta, osaksi liejuperäiseltä,
mangrove-ryteikköä kasvavalta alavalta, korallista,
tertiääri-, liitu-, jura- y. m. kerrostumista
syntyneeltä rannikkotasangolta maa äkkiä kohoaa
hautalaskeumain moneen osaan lohkomaan,
vanhoista kiteisistä aineksista syntyneeseen
ylä-tasankoon (1.200-1,400 m yi. merenp.), josta
paikoitellen ylenee tuliperäisiä vuorenkeiloja
(Kilima Ndzaro, Afrikan korkein vuori. Meru
y. m.). Ylätasangon korkeammat (yli 2,000 m
yi. merenp.) selänteet (Paré, Usambar^, Nguru,
Lluguru, Rufutu, Rubeho, Konde y. m.) ovat
itäosassa. — Suurimmat joet : Pangani. Wami,
Rufidsehi, Rovuma (Intian valtamereen),
Malaga-rassi (Tanganjikaan), Kagera (Niilin lälidejoki.
Victoria-järveen). Höyryaluksilla kuljettava on
vain Rufidsclii (Kungulioon asti). — Ilmasto
rannikolla troopillinen, sisämaan ylätasangon
korkeammilla selänteillä melkein eurooppalainen
(yöt sangen viileät). Kuuma aika on
marras-huhtik. Bagamojossa lielmik :n keskilämpö on
–(-28.4° C. heinäkin -f 23.4° C. Usambarassa
vastaavat arvot ovat + 19,6° C ja -f 15,6° C.
Rannikolla on kaksi sadeaikaa, maalis-toukok. ja
loka-jouluk. Victoria-järven tienoilla sataa kautta
vuoden. Vuotuinen sademäärä vaihtelee
800-2,300 mm, ollen pienin ylätasangolla. Ilmanala
ylätasangolla eurooppalaiselle hyvin siedettävä,
\erraten terveellinen (vain malaria esiintyy
vähässä määrässä) ; rannikon alangolla malaria
on yleinen. — Ylätasangon itärinteillä ja
rannikkotasangolla kasvaa rehevää aarniometsää,
sisämaassa vallitsevat ainoastaan jokilaaksojen
aarniometsäin katkaisemat puu-, pensas- ja
heinä-arot. Eläimistö laji- ja vksilörikas. —
Alkuasukkaat ovat suurimmaksi osaksi
maataviljele-viä, paikoillaan asuvia vanhempia bantukansoja
(vasagara, vasambara, vanika, vagogo, vahelie,
vangoni, dzagga y. m.) hajaantuneina pikku
kyläkuntiin. Heidän joukkoonsa valloittajina
tuli etelästä käsin nuorempia bantukansoja
(mafiti, ks. t.) ja pohjoisesta päin
haamilais-sukuisia heimoja (masai, ks. t.). Nämä sotaisat
valloittajat ovat paimentolaisia. Rannikolla
asuvat kantajina ja kauppiaina kaukana Afrikan
sisäosissa asti tunnetut suahelit, joiden suonissa
on paljo arabialaisverta. — Uskonnoltaan
useimmat ovat pakanoita, muhamettilaisuus levenee
rannikolta käsin. Kristittyjä lähetysseuroja on 8.
Ne ylläpitivät 1913 1,863 koulua (108,551 opp.) ;
lisäksi hallituksella on 105 koulua (6.266 opp.)
alkuasukkaita ja 3 koulua (77 op]).)
eurooppalaisia varten. — Neekerit viljelevät riisiä, hirssiä,
seesamia, maniokkia, maapähkinöitä, banaaneja
y. m. ja keräävät metsistä kautsukkia, kopaalia,
erilaisia kuituja, arvokkaita puulajeja y. m.
Paimentolaisilla oli 1912 3.950,250 nautaa ja
6.398.300 lammasta ja vuohta. Eurooppalaiset
(etenkin Saksan Itä-Afrikan komppania y. m.
kauppa- ja plantaasiseurat) ovat ryhtyneet ran-

nikkoalueella (Usambarassa y. m.) suuressa
mittakaavassa harjoittamaan plantaasin vii jelystä.
V. 1913 heillä oli maniokki-, sisal-hamppu-.
kookospalmu-, puuvilla-, kahvi-, kapokki-,
kaakao-y. m. istutuksia kaikkiaan 98.658 ha.
Plantaasin-viljelyksen ohella he harjoittavat jossain määrin
karjanhoitoa (valkoisilla oli 43.617 nautaa ja
41,647 lammasta ja vuohta). Mineraalituotteita
(kultaa, kivihiiltä, rautamalmia y. m.) käytetään
vasta vähän. Kaksi rataa vie rannikolta
sisämaahan : toineu ’langasta Usambaran kautta
Kilima Ndzarolle, toinen (valmis 1914)
Daressa-lamista Udschidschiin Tanganjikan rannalla,
yhteensä 1,547 km. Järvillä höyryalusliikennettä.
Postitoimistoja 45. sähkölennätinkonttoreja 30
(1912). Kaapeli Daressalamista Bagamojon kautta
Sansibariin. Satamissa (tärkeimmät Daressalam,
Bagamojo. Tanga) selvitettiin 1.» milj. rek.-ton.
netto (1912). Käypänä rahana hallituksen
leimaama rupia. — Vienti (käutsukkia 10.4 milj.,
sisal-hamppua 9.i milj., vuotia ja nahkoja
5 milj., puuvillaa 2.« milj.. kahvia, kopraa,
maapähkinöitä, vahaa y. m.) arvoltaan 38,e milj. mk.,
menee suureksi osaksi Saksaan (21.9 milj. mk.),
tuonnista (puuvillateoksia, koneita ja
rautatavaroita, viljaa, juomatavaroita v. m.), arvoltaan
6I.9 milj. mk., tulee 11. puolet (31.? milj. mk.)
Saksasta (1912). — Siirtomaata johtaa keisarin
nimittämä kuvernööri; kahdesti v:ssa kokoontu
valla 18-henkisellä (3 virallista, 15 valittua
jäsentä) neuvostolla on vain neuvonantovalta.
Pääkaupunki Daressalam. Paikallishallintoa
varten siirtomaa 011 jaettu 24 piirikuntaan.
Tuloja menoarvio tiliv:lie 1914-15 päättyi 75.4 milj.
mk:aan (valtakunnan avustus 4.i milj. mk.).
-Sotavoimaan 1914 kuului 2,723 upseeria ja miestä
(2.472 mustaihoista), lisäksi 2.207-miehinen
poliisivoima (2,140 mustaihoista). — H istor i a.
Arabialaiset asettuivat nyk. S. I.-A:n
rantamaille jo 900-luvulla, perustaen sinne useita
huomattavia kauppapaikkoja. Portugalilaiset
anastivat ne 1500-luvulla, menettäen ne seur. vuosis.
lopulla ja 1700-luvun alussa Maskatin
arabialaisille. Sansibarin käskynhaltija teki itsensä 1856
riippumattomaksi Maskatista, tullen samalla
myöskin rannikon omistajaksi. Vähän
aikaisemmin arabialaiset olivat tunkeutuneet Tanganjikan
rannoille asti, perustaen sinne Udschidschi’n
kauppapaikan. V. 1884 Saksan Ttä-Intian koni])
panian lähettämät edustajat tekivät useita
sopimuksia sisämaan heimopäällikköjen kanssa. Kun
Sansibarin sulttaani ei tahtonut hyväksyä
anastusta. pakotti Saksan hallitus
laivastomielen-osoituksella hänet taipumaan ja vielä lisäksi
luovuttamaan Daressalamin ja Pangani’n. V. 1888
komppania sai itselleen luovutetuksi Umban ja
Rovuman välisen rantamaan hallinnon, ostaen
alueen kokonaan 1891 5 milj. mk :11a. Samalla
komppania, jolla oli ollut kestettävänä useita
alkuasukas- ja arabi alaiskapinoita, luovutti
koko siirtomaan hallinnon Saksan valtakunnalle.
Suurista etuoikeuksistaan komppania luopui 1902,
muuttuen maa- ja plantaasikomppaniaksi.
Kapinoita yhä tapahtui (viimeksi 1905-06),
hidastuttaen taloudellista kehitystä. Ne eivät kuitenkaan
voineet estää maan tiet. tutkimusta. Tuloksil
taan huomattavimpia on paleontologinen
Tenda-guru-retkikunta (ks. Tendaguru).

E. E. K

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0328.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free