- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
825-826

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sarvikäärme ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

825

Sarvikäärme

Sarvivalas

826

suhteissaan muistuttava. Päälaellaan, joka
takaosassaan levisi litteäksi panssarikaulukseksi, tällä
jättiläisellä (7,5 m pitkä, pää n. 2 m) oli pitkät,
eteenpäin suuntautuneet sarvet, kaksi otsalla,
yksi kuonolla (tästä nimi s.). Luutohlot
samoinkuin terävä kuononpää olivat todennäköisesti
sarveistuppi^n verhoamat, muualta ruumis
luu-levyjen ja piikkien suojelema. Aivo-ontelo oli
pienempi kuin useimmilla dinosaurioilla.
Luurankoja kaivettu esiin etupäässä Kalliovuorten
Laramié-kerroksista. V. A. K-io.

Sarvikäärme 1. sarvikyy (Cerastes
cornu-tus), kyykäärmeen kokoineu, Pohjois-Afrikan ja
Lounais-Aasian erämaissa yleinen,
hiekanvärinen, myrkyllinen käärme, saanut nimensä
suomuista syntyneistä kahdesta pienestä sarvesta,
jotka pistävät suoraan ylöspäin leveästä, litteästä
päästä. S:n kylkisuomuissa on kussakin
hammas-reunainen harja; tämän harjarivin avulla käärme
omituisia liikkeitä tehden voi muutamassa
sekunnissa painua hiekan sisään, missä se viettää koko
päivän vain osa päätä sarvineen näkyvissä,
öisin s :t ovat liikkeellä ja kokoontuvat usein
joukoittain matkustajain leiritulille. Sarvillaan s:n
väitetään houkuttelevan esim. pikkulintuja
luokseen. i. y-s.

Sarvilahti (oikeastaan Sarvlakti 1.
Sarva-lahti; ruots. Sarvlaks), maatila Pernajan
pitäjässä 5 km Loviisan kaupungista länteen
pienen Sarvjärvestä mereen laskevan joen
rannalla, käsittää nyk. S:n allodisäterin sekä useita
piiri- ja rälssitaloja, yhteensä 17 manttaalia, 36
taloa, n. 5,800 ha (viime vuosis:n lopulla oli
pinta-ala ilman vesialueita 6,875 ha).
Kotitarvesaha ja -mylly; aikaisemmin (jo 1700-luvulla)
tiilitehdas. — S., jonka omistajana 1300-luvun
keskivaiheilla näyttää olleen eräs Anders Munck,
oli 1400-luvulta v:een 1757 saakka
Creutz-su-vulla, kulkien perintönä isältä pojalle aina
vanhojen sukuluettelojen mainitsemasta suvun
kantaisästä ,,Markus sepästä" alkaen. Tilan
Creutz-su-kuisista omistajista mainittakoon Viipurissa 1599
mestattu Lauri Martinpoika, Lauritsa Creutz
vanhempi, jonka aikana kartanon nykyistä
päärakennusta ryhdyttiin rakentamaan, Lauritsa
Creutz nuorempi ja tämän poika, S:n viimeinen
miespuolinen omistaja tätä sukua, Kaarle
Juhana Creutz (k. 1757). Viimem:n tyttären
avioliiton kautta tila siirtyi von Morian-suvulle,
ollen sen hallussa v :een 1820. sekä edellinen Ka-

(S.H.)

Sarvilahden kartano.

tarina Elisabet von Morianin avioliiton kautta
maaherra S. F. von Bornin kanssa viimemainitun
suvulle, jonka hallussa se yhä on. Nyk. omistaja
(1915) vapaaherra V. M. von Born. — Kartanon
komea, kolmikerroksinen, osittain
harmaasta-kivestä, mutta pääasiassa tiilestä rakennettu
päärakennus valmistui, oltuaan kauan työnalaisena,
n. 1683. V. 1880 sattuneen tulipalon jälkeen
uusittiin rakennus 1880-83 arkkitehti F. A.
Sjö-strömin piirustusten mukaan. Siipirakennuksista
on toinen suunnilleen päärakennuksen ikäinen,
toinen aivan uusi (v:lta 1881). Sisustuksesta
mainittakoon uusintatöissä 1880 ilmitulleet
kattomaalaukset 1720- ja 1740-luvuilta sekä tavattoman
runsas taulukokoelma. Runsas arkisto ja
kirjasto. [V. M. von Born, ,,Beskrifning och
historia om Sarvlaks egendom i Perno socken" (2:nen
lisätty pain. 1898).] A. Es.

Sarvilinnut (Bucerotidae) kuuluvat
kirskulin-tujen läheiseen ryhmään. Troopillisissa
metsä-seuduissa eläviä, isonokkaisia lintuja.
Runsaimmin niitä on Itä-Intiassa, useita lajeja
Austraa-liassa ja Afrikassa. Suurimmat yli 1 x/o m :n
pituisia, pienimmät lähes 1/o m. Värit räikeitä.
Useita sukuja ja n. 50 lajia, joista tunnetuin on
kaksisarvinen sarvilintu (Buceros bicornis). ks.
myös Buceros. Ruokana hedelmät, hyönteiset,
harvemmin pikkulinnut ja raadot. Pesä
puun-kolossa. Hautovan naaraksen muuraa koiras
puun sisään, jättäen vain vähäisen aukon, johon
naaraksen nokka parhaiksi sopii. E. W. S.

Sarvinginjärvi ks. Järvenlaskut
(palstat 1597-1598) ja Nuutinen, Lassi.

Sarvipäätelmä. Tällä nimellä on vanhastaan
osoitettu sellaista päätelmää, jossa todistetaan,
että jostakin edellytyksestä seuraisi jompikumpi
kahdesta (tai useammasta) vaihtoehdosta ja että
näistä ei kumpikaan ole toteutunut, josta
päätetään, ettei edellytystä ole olemassa. On arveltu,
että tällainen todistelu kääntää molemmat
(tai useammatkin) vaihtoehtoiset
johtopäätöksensä ,, ikäänkuin sarvet" alkuedellytystä
vastaan ja siten kumoo sen. vrt. Dilemma ja
Hypoteetti s-d isjunktiivinen
arvostelma. A. Gr.

Sarvipöllö ks. Pöllöt.

Sarvirauta, kaksi- ja kolmiakselisten
rautatievaunujen aluskehyksiin kiinnitetyt akselipoksin
ohjausraudat, jotka pitävät akselit kohdallaan,
mutta päästävät vaunun liikkumaan
pystysuunnassa sen mukaan kuin kannatusjouset notkuvat
kuormituksen muuttuessa. V. II.

Sarvisalo (ruots. Sarfsalö), 21/2
manttaalin suuruinen allodisäteri Pernajan pitäjässä S:n
saarella, käsittää nyk. alaisine tiloineen 5 2/3
manttaalia. Tiilitehdas ja höyrymylly. — S.
kuului v:sta 1587 Olavi Laurinpojalle ja hänestä
polveutuvalle Stubbe-suvulle, sitten v:een 1723
Sabelhjerta-suvulle. Sen jälkeen se on ollut
Armfelt-, Aminoff-, af Forselles-, Rehbinder-,
Falckenheim-, Holm-, Hisinger- ja
Segerstråhle-sukujen jäsenillä, viimemainitulla suvulla v:een
1909. V. 1914 sen omistajaksi tuli oston kautta
A.-b. Svenska småbruk och egna hem, joka on
myynyt tilasta 20 palstaa. A. Es.

Sarviuikku = silkkikuikka ks. U i k u t.

Sarvivalas (Movodon movoccros), 4-6 m :n
pituinen hammasvalas, saanut nimensä 2-3 m:iä
pitkäksi, suoraan eteen suuntautuneeksi, kier-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0435.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free