- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
847-848

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Satama-asema ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

847

Satamamestari—Sateenkaari

848

tullista, o%rat Helsingissä nostokonemaksu,
painolasti-, parmaus- ja siltamaksut, sekä mittaus-,
pakkaus-, räkäys- ja vaakausmaksuc. Näiden
joukossa ovat kuitenkin mittarien, pakkarien y. m.
sellaisten taksat maistraatin vahvistettavia (v:n
1870 elinkeinoasetus 19 §). Muuten on voimassa
senaatin 1888 vahvistama satamataksa.
[„Kom-munal författningssamling för Helsingfors"
(1898): ..Lainvalmistelukunnan mietintö ja
ehdotukset kaupungeille liikenteestä tuleviin
maksuihin nähden" (1902).] El. K.

Satamamestari. virkamies, joka pienemmissä
satamissa tekee satamakapteenin tehtävät ja
suuremmissa satamissa on hätien apulaisenaan, ks.
Satamakap teeni. F. TV. L.

Satamanvartiat, satamakapteenin tai
-mesta-rin käskettävissä olevat palvelusmiehet, jotka
toimivat yövartioina, tekevät siivoomistöitä
satama-alueella, avustavat alusten kiinnittämistä ja
ir-roittamista y. m. s. F. W. L.

Satamarahat ks. Satamamaksut.

Satamarata, satamaan vievä rautatie (ks. S
a-t a m a).

Satamataksa. V. 1873 annetun kaupunkien
kunnallisasetuksen 74 §:n mukaan vahvistaa
senaatin talousosasto, saatuaan maistraatin ja
kuvernöörin lausunnon asiasta, m. m. maksut
yleisestä liikkeestä, jollaisia ovat s:aan sisältyvät
maksut, ks. Satamamaksut. El. K.

Satapäiväinen keisarivalta, Napoleon T :n
toinen keisarivalta, joka kesti 20 p:stä maaliskuuta
28 p:ään kesäkuuta 1815.

Satavuotinen sota, ransk.-engl.
vallanperimys-sota 1339-1453. ks. Ranska, historia.

Sateenkaari, auringon valaiseman sateen
muodostamaa taustaa vasten kuvastuva
kaarenmuo-toinen. värillinen valoilmiö, joka näyttäytyy
taivaanrannalla sateen ja auringon välillä
olevalle, selin aurinkoon seisovalle katsojalle. S:n
keskipiste on auringosta katsojan silmän kautta
piirretyllä suoralla. Tämä suora on siis
akselina siinä valoisapintaisessa kartiossa, jonka
aseman kehä s. on ja jonka huippu on katsojan
silmässä. Koska S:n keskipiste on sitä
lähempänä taivaanrantaa, kuta alempana aurinko on,
niin s. näkyy täydellisimmin aamuin ja illoin.
Koko ympyränä ilmiö voidaan nähdä vain
jyrkkärinteisen vuoren huipulta tai ilmapallosta.
Auringon korkeuden ollessa 42° tai sitä suurempi
ei ilmiötä voida yhtään havaita, sillä
äskenmaini-tun kartion akselin ja sivuviivan välinen kulma
on juuri 42°. Paitsi pää-s:ta näyttäytyy myös
tavallisesti tämän ulkopuolella toinen valoltaan
heikompi s i v u-s. Katsojan silmästä siihen
piirretty suora muodostaa akselin kanssa n. 52°
kulman. S. sisältää pääasiallisesti spektrin (ks.
Spektraalianalyysi) värit, ei tosin
puhtaina. Uloinna on pää-s:ssa punainen, sisinnä
violetti väri. Sivu-s:ssa järjestys on päinvastainen.
— Ensimäisen oikean selityksen s:n luonteesta
sanotaan arabialaisten tuoneen mukanaan
Eurooppaan. Sitä arvellaan ai Sirasin (1236-1311)
keksimäksi ja sen sanotaan perustuneen siihen
oikeaan olettamukseen, että" auringonsäteet
synnyttävät kulkiessaan sadepisaroiden sisään
pääsin hei jastuttuaan kerran, ja sivu-s:n
heijastut-tuaan kaksi kertaa niiden takapinnalta.
Samoihin aikoihin ilmestyi Euroopassa samaan
olettamukseen nojautuva s:ta käsittelevä saksii, domi-

(S.H.j

Kuva 1

(S.ll.) Kuva 2.

nikaaniinunkin Theodorichin kirjoittama teos
„De radialibus impressionibus" (1311). Teo>
sisältää seikkaperäisen s:n selityksen, mutta
kun siilien aikaan valontaittumisen lait ja
väri-hajaantumisoppi olivat tuntemattomat, ei hän
kuitenkaan kyennyt selittämään, miksi ilmiö
esiintyy kaarenmuotoisena ja värillisenä.
Theodorichin teos joutui unhotuksiin, siksi kunnes
G. B. Venturi sai vihiä sen olemassaolosta ja
teki sen sisällyksen tutuksi kirjassaan
„Commen-tari sopra la storia e la
teoria dell’ ottica" (1814).
— Kuva 1 näyttää, kuinka
sadepisaran keskipisteen
kautta kulkevassa
pystysuorassa tasossa
auringonsäteet taittuvat ja
heijastuvat kohdatessaan
pisaran. Päii-s. syntyy, kun
auringonsäde ab ensiksi
taittuu kulkiessaan sadepisaran yläosaan
pisteessä b, sitten heijastuu pisteessä c ja taittuu
uudelleen d:ssä. Sivu-s:n synnyttävät
auringonsäteet kohtaavat pisaroiden aliosan (pisteessä h).
taittuvat siinä, heijastuvat kaksi kertaa
(pisteissä k ja l) ja taittuvat jälleen lähtiessään
pisarasta. Säteiden ab ja do välinen kulma on
yhtäsuuri kuin do:n ja akselin on muodostama
kulma, siis n. 42°, säteiden gh ja mo välinen
kulma on n. 52°. Descartes on antanut
selityksen siitä, miksi s. on ympyränkaaren muotoinen,
käyttäen hyväkseen Snelliuksen keksimää
valon-taittumisen lakia. Hän laski suurelle joukolle
auringonsäteitä, jotka kohtaavat sadepisaroiden
auringon puoleisen puolikkaan yläosan, tulosäteen
SA (kuva 2) ja pisarasta lähtevän säteen CSi
välisen kulman SDSi (a) suuruuden. Kun hän alkoi
pisaran keskipisteen läpi taittuvasta säteestä ja
siirtyi siitä ylöspäin, niin hän huomasi kulman
a aluksi nopeasti kasvavan, mutta sitten ylifi
hitaammin, kunnes se saavutti maksimi-
(suurimman) arvonsa. Sen jälkeen kulma alkoi taas
hitaasti pienetä. Maksimikulman kohdalla kul
man a vaihtelu on siksi pieni, että kaikki
läheiset (yhdensuuntaiset) säteet — n. s. teli ok
kaat säteet — lähtevät myös miltei
yhdensuuntaisina pisarasta ulos, saaden aikaan
katsojan silmään voimakkaan valovaikutuksen, kun
taas muut säteet hajaantuvat eri suuntiin.
Kulman maksimiarvo on juuri edellämainittu 42®
pää-s:lle ja n. 52° sivu-s:lle. Kaikki ne
katsojan silmästä sadepisaroihin piirretyt suorat,
jotka säteiden tulosuunnan kanssa muodostavat,
toisen tai toisen mainitunsuuruisista kulmista,
ovat kahden kartion sivupinnalla ja s:t ovat

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0446.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free