- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
907-908

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Savonlinnan hiippakunta ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

907

53 m:n pituinen silta (27 m keskijänne ja 2
13 m:n ]>ituista sivujännettä) Tenetin virran yli
(liiliellii Sukevan asemaa), 1-jänteinen silta
(jänneväli 20.78 m) Kiepinsalmen yli (Mäntyharjulla),
käänteisiltä (2 12 m:n aukkoa) Hillosensalmen
poikki (Valkealassa), 2-jänteinen silta (jännevälit
23.75 m) Harjunjoen yli (Valkealassa). — Radan
eri asemilla (Kouvolaa lukuunottamatta)
saapuvien matkustajani luku 455,743, lähtevien 455,815;
saapuvaa tavaraa 358,925 ton., lähtevää 431.184
ton. (1913). — Rautatieliallinnollisesti luetaan
S. r:aan kuuluvaksi myös Kotkan rata
(ks. t.). Armollisessa esityksessä valtiopäiville
1882 esitettiin S. r:n rakentaminen Taavetista
Mikkelin kautta Kuopioon, mutta asia raukesi
sillä kertaa. S. r:n rakentaminen päätettiin
v:n 1885 valtiopäivillä. Rata Kouvolasta
Kuopioon valmistui 1889 ja avattiin yleiselle
liikenteelle sain. v. 1 p. lokak.; pit. 273 km,
kustannukset (1889) 16.800.000 mk. (=61,538 mk.
1 ratakin :iä kohti). V. 1890 tuli valmiiksi
S. r:n jatko meren rantaan, Kotkan rata,
joka avattiin yleiselle liikenteelle sain. v. 1 p.
lokak.; pit. 51 km, kustannukset (1890)
2.700.000 mk. (=52,941 mk. 1 ratakin :iä kohti).
V :n 1897 valtiopäivillä päätettiin S. r:n
jatkaminen Kuopiosta Iisalmeen; tämä rataosa
avattiin väliaikaiselle liikenteelle 7 p. marrask. 1901
ja yleiselle liikenteelle 1 p. lieinäk. 1902, pit.
85 ’ km, kustannukset (1902) 8.260.000 mk.
(= 97.176 mk. 1 ratakin :iä kohti; korkeat
kustannukset johtuvat etupäässä Kallaveden yli
kulkevasta penger- ja siltaryhmästä). V:n 1900
valtiopäivillä päätettiin jatkaa S. r :aa Kajaaniin
saakka. Viimem. rataosa avattiin yleiselle
liikenteelle 15 p. lokak. 1904. pit. 83 km,
kustannukset (1904) 4.870.000 mk. (58,675 mk. 1
rata-km:iä kohti). S. r:n (Kotkan rata
lukuunotet-tuna) koko pääoma-arvo (lisääntynyt
perustus-pääoma) teki 1913 41.845.000 mk! (=79,100 mk.
1 ratakin :iä kohti). L. Jl-nen.

Savon rykmentti oli 1634 v:n hallitusmuodon
mukaan toinen karjalaisista rykmenteistä ja
mainitaan sitä ennenkin Kustaa Aadolfin sodissa.
V. 1630 se oli 1.000 mielien suuruinen ja vietiin
kokonaan Saksaan. Se otti kunniakkaasti osaa
Breitenfeldin, Lechin ja Liitzenin taisteluihin ja
mainitaan viimeksi huvenneen vain 200 mieheen.
Vv. 1655-56 se vietiin Puolan sotaan. Oli 1662-95
yhdistettynä Uudenmaan itäisen rykmentin
kanssa. Suuren Pohjan sodan aikana S. r. ensin
oli Liivinmaalla, sitten Suomessa ottaen osaa
Kostianvirran ja Napuen taisteluihin.
Myöhemmin se oli mukana m. m. Lappeenrannan (1741),
Kyyrön, Parkumäen. Puumalan (1789), Kärnä
kosken, Pirttimäen (1790). Revonlahden, Lapuan,
Alavuden. Oravaisten (1808), Ilörneforsin (1809)
luona. 1808 v:n sodan alussa sen suuruus oli
954 miestä ja 477 varaväkeä. Hajosi lopullisesti
1810. K. G.

Savonselkä, mäkien, harjujen, kankaiden ja
yleensä muuta ympäristöä hiukan korkeampien
maiden muodostama vedenjakaja Kymijoen ja
Vuoksen vesistöalueiden välillä. S. alkaa
Suomenselän nimellä tunnetusta vedenjakajasta Kuopion,
Vaasan ja Oulun läänien rajakulniauksen
tienoilta ja jatkuu etelään aina
Pieneen-Salpausselkään asti. johon se yhtyy Valkealan seuduilla.
S:llä tai sen lähistöllä olevista korkeimmista

908

paikoista mainittakoon : Pöllömäki, Il
onkani ä k i, Pui j o, V a n u n v u o r i y. m. —
Kapeimpia kohtia S:llä ovat Paasiveden ja
Kuvansi järven välinen 350 in leveä kannas
(jonka nykyjään katkaisee Ku iva taipaleen
kanava) Suonnejoella, sekä etelämpänä Mikkelin
länsipuolitse Otavan seutujen kautta kulkeva
harju. Eteläosassaan S. laajenee useiden
yhdensuuntaisten harjujen ja kangasmaiden
muodostamaksi vedenjakaja-alueeksi. — S. oli ennen,
kuten muutkin selkä nimellä nimitetyt
vedenjakajat (Maanselkä, Suomenselkä, Karjalanselkä
y. m.) kartoille merkittynä yhtenäiseksi
vuori-selänteeksi. kunnes myöhempi tutkimus selitti
näiden „selkien" todellisen luonteen. L. H-nen.

Savotti (ruots. scliavott, < ransk. échafaud),
teloituslava.

Savu, palavista aineista kohoava näkyvä aine.
Puun ja kivihiilen savu, josta tav. on kysymys,
sisältää, paitsi täydellisiä palamistuloksia vettä ja
hiilidioksidia, pääasiallisesti nokea, s. o.
palamatonta hiiltä sekä tervahöyryjä, jotka
jäähtyessään tiivistyvät pieniksi pisaroiksi.
Viimeksimainitut kaksi ainetta tekevät s:n näkyväksi ja
aiheuttavat sen epämiellyttävät ominaisuudet.
Varsinkin tervahöyryt tarttuvat tiivistyessään
kiinteästi savuttuneihin esineihin. Kivihiilen s.
sisältää enemmän tervahöyryjä kuin puun s. ja
on senvuoksi vahingollisempaa. Tervahöyryt
sisältävät mikro-organismeja tappavia, esim.
kar-bolihapou sukuisia aineita, mihin
savustaminen perustuu. — Kun kaasumainen aine, joka
halukkaasti yhtyy veteen, joutuu kostean ilman
yhteyteen, esim. avonaisessa astiassa, tiivistyy se
veden kanssa pieniksi pisaroiksi, jolloin sen
sanotaan savuavan. Tä.lla.isia aineita ovat esim.
väkevä savuava suolahappo, savuava rikkihappo,
tinatetrakloridi. E. M-nen.

Savu ks. R u o k a k u n t a.

Savuhattu, savupiipun päähän sovitettu
kiinteä tai tuulen mukaan kääntyvä, savun nousua
edistävä, levystä tehty laite. P-o P-o.

Savukupu, alassuinen suppilonmuotoinen
avonaisen tulen, ahjon tai muun yläpuolella oleva
savunkerääjä, josta savu johtuu savupiippuun tai
-solaan, vrt. A h j o. P-o P-o.

Savunaamari on hengityskoje. jonka avulla
saattaa vaaratta tulla toimeen savun ja
myrkyllisten kaasujenkin keskellä. ./. A.

Savupiippu ks. S a v u t o r v i.

Savupirtti, sisäänlämpiävä, luukkuafckunoilla
varustettu talonpoikaisasunto, joka alkaa
syrjäytyä uloslämpiävän, lasiakkunoilla varustetun t.
u-van tieltä Turun tienoilla jo 1600-luvulla,
Poli-jois-Satakunnassa ja Hämeessä puolivälissä
1700-lukua ja Karjalassa vasta 1800-luvun
alkupuolella. ks. Asuinrakennus, Kiuas, Koi
pitsa. L a k e i n e n. Reppana. U. T. 8.

Savustaminen tarkoittaa savun avulla
vaikuttaa vedenpitoisuutta vähentävästi ja
desinfisioi-\Tasti lihaan, lihatuotteisiin, kalaan v. m. ja
täten tehdä ne pitempiaikaiseen säilytykseen
kelpaaviksi. vrt. S a v u. Kp.

Savuton ruuti ks. Ruut i.

Savutopaasi ks. Kvartsi.

Savutorvi, savupi ip p u, tulenkestävästä
aineesta tehty, pystysuora, joko vapaasti seisova
tai muureihin sovitettu kanava palamiskaasujen
poisjohtamiseksi. Tavallisissa kiviasuinrakennuk-

Savon rykmentti—Savutorvi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0478.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free