Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Schafberg ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
917
Schafberg—Schantz
918
erinäisissä kokoelmissa. S:n vaikutus aikansa
hengellisiin liikkeisiin 011 siten ollut
huomattavan suuri. Hänen vankeusaikanaan
kirjoittamansa päiväkirjat erittäin avomielisine
tunnustuksineen on M. Ruuth äskettäin julkaissut.
[M. Akiander, ..De religiösa rörelsernas
historia" I (1857); J. S. Pajula, »Pietismi ja
uskonnolliset liikkeet Suomessa" (1898) ; »Suomen
uskonnollisten liikkeiden historiasta" I, julk.
Martti Ruuth (1915).] J. G.
Schafberg [säfberhj], yksinäinen vuori
Itävallassa, Salzburgin kalkkialpeissa, St. Wolfgang-,
Moud- ja Atter-järvien välissä; 1,780 m yi.
merenp. Useita luolia, hammasrata (6 km)
huipulle, josta viehättävän kaunis näköala.
Schaff [säf], Philipp (1819-93), saks.-amer.
jumaluusoppinut. Lopetettuaan opintonsa
Neande-rin johdolla Berliinissä S. kutsuttiin erään
refor-meeratun saarnaajaseminaarin opettajaksi
Pennsylvaniaan. Täältä hän 1863 siirtyi New Yorkiin
ja tuli 1870 Union theological seminaryn
professoriksi. S. harrasti lämpimästi evankelista
allianssia (ks. t.) ja teki saks. jumaluusopin
tunnetuksi Ameriikassa. Hänen pääteoksensa on:
..Historv of the Christian church" (1858-92).
E. K-a.
Schaffhausen [safhauzan]. 1. Kanttoni
P0I1-jois-Sveitsissä. Reinin oik. rannalla, suurimmaksi
osaksi saks. Badenin suurherttuakunnan alueen
ympäröimä; 298 km2, 46.097 as. (1910), 155 km2:llä.
Asukkaista kieleltään saksalaisia 43,795,
uskonnoltaan protestantteja 35,616. — S:n täyttävät
suurimmaksi osaksi Juran matalat ylätasangot.
Maasta on metsää 40.« peltoa ja laidunta
52.6%. viinitarhoja 2,7%. Maanviljelys tuottaa
viljaa yli oman tarpeen. Viininsadon arvo 1911
oli l.i milj. mk. Lisäksi viljellään paljon
hedelmiä. V. 1911 S:ssa oli 1,248 hevosta, 12,503
lehmää, 10,453 sikaa, 3,934 vuohta ja lammasta.
Tehdasteollisuus tärkeä, keskittyen S:n ja
Neu-hausenin kaupunkeihin; työväestö 1911 oli 7,375
henkeä. Kotiteollisuus vähänarvoinen. —
Hallitusmuoto (v:lta 1876. uusittu 1895)
puhtaasti kansanvaltainen. Pakollinen
kansanäänestys ja -aloite. Lakia säätää suuri neuvosto, johon
valitaan jäsen jokaista 500 henkeä kohti.
Toimeenpanovalta on 5-jäsenisellä hallitusneuvostolla.
Hallinnollisesti S. jakaantuu 6 piiriin. —
Pääkaupunki S. 2. — 2. Yllämain. kanttonin
pääkaupunki Reinin oik. rannalla, usean radan
risteyksessä; 18.600 as. (1913). — S. on
suurimmaksi osaksi keskiaikaisesti rakennettu.
Vanhasta kaupunginmuurista on jäljellä 3 tornia.
Munot niminen kastelli (rak. 1515-82), goot.
St. Johann-kirkko, romaanilainen tuomiokirkko
(1100-luvulta), historioitsija J. v. Müllerin
muistopatsas. Imthurneum-palatsi (S:sta kotoisin
olevan Imthurnin 1864 perustama laitos esteettisen
ja tiet. sivistyksen edistämiseksi), museo,
,.Onyx"-kokoelma (vanhoja gemmejä), kirjasto,
musiikkikoulu. poika- ja tyttöreaalikoulu, kanttonikoulu
v. m. — Reinin vesivoimiin perustuen
harjoitetaan sangen monipuolista ja huomattavaa
teollisuutta : konepajoja, instrumentti-, kello-, kangas-,
lanka- y. m. tehtaita. — Matkailijaliikenne
vilkas. — S:sta 3 km päässä on ReininpUtous. —
Historia. S:n kaupunki joutui 1000-luvulla
Allerheiligenin luostarille, teki 1454 25-vuotisen.
1501 ikuisen liiton valaliiton kanssa, yhtyi 1529
uskonpuhdistukseen hankkien itselleen
kirkollisinaan luovutuksen ja oston kautta maa-alueen
Reinin oik. rannalla. V. 1814 S. sai
ylimysvaltaisen hallitusmuodon, joka sitten aste asteelta
muutettiin nyk. kansanvaltaiseksi. E. E. K.
Schalcken (Schalken) [èalken/, G o
d-fried (1643-1706), lioll. taidemaalari; S. van
Hoogstraetenin ja G. Doun oppilas,
työskennellyt Dordrechtissa, Englannissa ja v.sta 1691
Haagissa. Maalannut uskonnollisia ja mytologi
sia aiheita, laatu- ja muotokuvia, kaikki
jotenkin kuivaan ja sileään esitystapaan.
Erikoisalanaan S. on, niinkuin Dou, käsitellyt
valaistusvaikutuksia, etenkin yönliämärässä hohtavaa
kynttilän- ja lampunvaloa, ja siinä suhteessa hän
011 ollut esikuvana 111. 111. Lauréukselle (ks. t.).
E. R-r.
Schalin [sali’n], Zacharias (s. 1854),
teologi, opettaja, viimeksi Uudenkaarlepyyn
seminaarin johtaja; erosi virastaan 1904. S. on
toiminut myös kirjallisella alalla sekä suomen että
ruotsin kielellä, julkaissut runoja ja
suorasanaisia kertomuksia, kirjoitelmia (111. 111.
Topeliuksesta), tutkielmia (»Ainosagan i Kalevala",
»Folktro och plägseder i mellersta österbotten"
y. m.). Eri teoksina 011 ilmestynyt: »Kun kivet
puhuvat", »Inattivaara kopparbruksförsök i
österbotten pä 1700-talet", »Folkskollärareseminariet
i Nykarleby 1873-98", ..Der Aufenthalt der
Kinder Israel in Ägypten" (väitösk.), »Katso minä
seison ovessa ja kolkutan" y. m. II. Kr-n.
Schandorph [sandorf], S op h us (1836-1901).
tansk. kirjailija, realismin uskollisimpia ja
tuotteliaimpia kannattajia. Julkaissut suuren joukon
romaaneja ja kertoelmia, jotka kuvaavat
talonpoikien ja pikkuporvarien elämää. Parhaimmat
ovat »Smaafolk’’ (1880) ja »Skovfogedbørnene"
(1884). Hänen pienemmistä novelleistaan, jotka
ovat paljoa etevämmät kuin hänen romaaninsa,
ovat parhaat: »Stine bliver Gaardmandskone",
»En Oldenborregrosserer" ja etenkiii ,.En
belia-gelig Juleaften". S:n teokset todistavat tarkkaa
silmää, koomikon kykyä, lämmintä sydäntä ja
suurta lukeneisuutta. II. Kr-n.
Schantz [sants], von. 1. J o h a 11 Eher h a r d
von S. (1802-80), amiraali; tuli 1821
upseeriksi Venäjän laivastoon; otti 1828 osaa
Darda-nellien saartamiseen; purjehti 1830-luvulla
maapallon ympäri, jolla matkalla hänestä nimensä
saanut Tyynen-meren saariryhmä löydettiin:
tultuaan 1847 kontra-amiraaliksi S. toimi
kon-struktöörinä Venäjän laivaston kehittämiseksi;
tuli 1855 vara-amiraaliksi, 1860 Itämeren
eskaa-derin vanhemmaksi lippupäälliköksi, 1866
amiraaliksi; julkaissut venäjäksi meritointa koskevia
kirjoitelmia ja asiakirjoja. J. F.
2. Johann Filip von S. (1835.-65), suom.
säveltäjä, edellisen veljenpoika. Opiskeli
lakitiedettä 1853-55, mutta erotettiin yliopistosta
Krimin sodan aikana sattuneen ylioppilasjupakan
johdosta ja ryhtyi musiikkiopintoihin. Sai
valtion stipendin opiskellakseen Leipzigin
konserva-torissa 1856-58, myöhemmin taas 1859-60. Toimi
sitten teatterikapel li mestari 11a Helsingissä,
toimeenpannen myös orkesterikonsertteja, kunnes
teatteri paloi 1863. Siirtyi silloin orkestereineen
Tukholmaan, esiintyen myös muualla Ruotsissa
sekä Kööpenhaminassa, hyvällä taiteellisella,
mutta huonolla. taloudellisella menestyksellä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
