Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Schinopsis ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
945
Schinopsis—Schjerfbeck
946
deriii kirkko ja kauttaaltaan holvattu
terrakotta-koristeinen rakennusakatemia 1832-35. S:n
kirkollinen päätyö, Potsdamin sentraalirakenteinen
Nikolainkirkko, sai muhkean, Persiuksen
päättämän kupolinsa vasta 1842-50, S:n kuoleman
jälkeen. S:n rakennusten lukumäärä Berliinissä,
sen lähistöllä ja ulkopuolella nousee yli 80:n;
mutta vieläkin paremman kuvan S:n harvinaisesta
lahjakkuudesta ja luomakyvystä antavat hänen
kirjoituksensa ja toteuttamatta jääneet
rakennussuunnitelmansa (esim. teoksessa ,,Werke der
hölie-ren Baukunst": Kreikan kuninkaallinen linna
Akropoliilla, Venäjän keisarinnan Krimille
suunniteltu huvilinna Orianda), teatteridekoratsioninsa
(»Taikahuilun", vieläkin käytännössä),
arkkitehtoniset maisemakuvansa (esim. »Kreikan
kukoistus") sekä sommitelmansa sisustus- (stukki-,
koris-tusmaalaus-, huonekalu- y. m.) töitä varten.
Oppilaat, Stiiler, Strack y. m. jatkoivat 1860
loppupuoleen saakka mestarinsa työtä; kirjallisen
muistomerkkinsä suunta sai Bötticherin 1843
julkaisemasta. »Tektonik der Hellenen" nimisestä
teoksesta. [Ziller, »Schinkel" (1897);
Tucker-mann, »Schinkels literarisclie Tätigkeit" (1879).1
U-o N.
Schinopsis, Anacardiacece- heimoon kuuluva
suku, etelä-ameriikkalaisia puita, joista saadaan
«piebrachoa (ks. t.).
Schirmer [sirmar], Johann Wilhelm
(1807-63), saks. taidemaalari ja radeeraaja;
W. Schadowin oppilas Düsseldorfin
taideakatemiassa. S. oli maisemamaalaaja, joka aluksi
Lessingin vaikutuksen alaisena esitti romanttisen
tunnelmallisia luonnonkuvia ja josta sittemmin
Italian-matkan jälkeen tuli
historiallis-tyylittele-vän maiseman pääedustajia Saksassa. Hänen
viimeaikaisia, kuuluisimpia maalauksiaan ovat
raamatulliset maisemat esim. Berliinin
kansallisgalleriassa. S., jonka opettajatoiminta oli
huomattava, oli v:sta 1839 professorina
Düssel-dorfissa ja v :sta 1854 Karlsruhen taideakatemian
johtajana. E. R-r.
Schirren [siranj, Karl (1826-1910),
historiantutkija, oli Riiasta kotoisin ja tuli 1858
historian professoriksi Tarton yliopistoon, mutta
kun hän rohkeasti ja taidolla esiintyi siihen
aikaan alkavaa Itämeren-maakuntain
venäläistyt-tämistä vastaan, julkaisten m. m. 1869 tunnetun
kirjansa »Livländische Antwort an Herrn Juri
Samarin", erotettiin hänet professorinvirasta.
Hän siirtyi sen jälkeen Saksaan, jossa 1874 tuli
professoriksi Kieliin. S. oli lahjakas
historiantutkija, jonka teoksista tässä mainittakoon:
»Jordanes und Kassiodor" (1858), »Quellen zur
Ceschichte des Untergangs livländischer
Selb-ständigkeit" (8 osaa, 1861-81), »Die
Kapitula-tionen der livländischen Ritter- und Landschaft"
(1865) ; hänen kuolemansa jälkeen painettiin
..Charaktere und Menschheitsprobleme’’ (1912) ja
,.Zur Geschichte des Nordischen Ivrieges" (1913).
A". G.
Schisma [sk ], mus., on pienin intervalli, joka
esiintyy akustisissa sävelkorkeuslaskuissa. Se on
pytagoralaisen ja syntonisen komman erotus,
noin Vio syntonisesta kommasta. Käytännössä
ei korva voi s:aa erottaa (esim. C-duurissa
a-sä-veleen johtava korkea gis ja g-säveleen johtava
matala as). Jotenkin s:n veroinen on erotus
puhtaan ja tasavireisen kvintin viilillä. Kahden-
kertaisen s:n erotus on selvästi tuntuva (esim.
viulun g-kieli ja vastaava pianon sävel, jos
a-kieli on viritetty pianon mukaisesti). I. K.
Schistostega ks. L o i s t o s a m m a 1.
Schizomycetes ks. Bakteerit.
Schizophyceæ ks. Sinilevät.
Schizophyta, »jakokasvit", tällä nimellä
yhdistetään usein yhdeksi ryhmäksi bakteerit
ja sinilevät, joiden molempien alhaisten
kasvien ainoa lisääntymistapa on suvuton
lisääntyminen (jakautuminen).
Schizopoda ks. K i 1 p i ii y r i ä i s e t.
Schjelderup [selle-], Gerhard (s. 1859).
norj. säveltäjä, Massenefn oppilas, asuu
Dres-denissä v :sta 1896. Säveltänyt oopperoita (m. m.
»Sampo"-nimisen satudraaman), sinfonian,
jousikvartetin y. m. Julkaisi Griegin elämäkerran
(1903; saksankielisenä laajennettuna painoksena
1908). I. K.
Schjerfbeck [serfbek], 1. Svante Magnus
(s. 1860), arkkitehti, antautui heti, suoritettuaan
diplomitutkinnon polyteknillisessä opistossa(1881)
yleisten rakennusten ylihallituksen palvelukseen
ja on tässä virastossa nykyään v. t.
yliarkkitehtina v:sta 1914. S:n ensimäinen työ oli
Suomen sotalaitoksen reservikasarmit 1882,
sittemmin hänen erikoisalanaan olivat koulut ja
sairaalat (m. m. Pitkäniemen suuri keskuslaitos 1894 ja
yliopiston klinikan uutisrakennukset 1910-11).
Suorittanut Raaseporin, Kastelholman,
Kuusiston ja Käkisalmen linnain mittaukset ja
kor-jauspiirustukset 1887-88, Turun tuomiokirkon
korjaustöiden toimikunnan jäsenenä kirkon
res-taureerausehdotuksen 1894-96; rakentanut
tieteellisten seurain talon Helsingissä (1897),
saanut II: n palkinnon Turun kirkkokilpailussa.
toiminut opettajana Helsingin teollisuuskoulussa
1881-91, tyyliopin ja käsivaraispiirustuksen
opettajana Ateneumin keskuskoulussa v:sta 1881.
2. II e 1 e n e S o f i a S. (s. 1862),
taidemaalaa-jatar, edellisen sisar, opiskellut Suomen
taideyhdistyksen piirustuskoulussa v:sta 1873 ja A.
v. Beckerin yksityisatelieerissa Helsingissä,
jatkanut opintojaan valtion matka-apurahalla
1880-82 ja 1883-84 Pariisissa ja Bretagnessa sekä
taideyhdistyksen ylimääräisellä apurahalla. 1886-87
Pariisissa (Colarossi’n akatemiassa sekä m. m.
Puvis de Chavannes’in johdolla) ja Englannissa,
Hovingin stipendillä 1888-90 Italiassa ja
Englannissa. S. sai 1882 ja 1886 valtion
henkilökuva-maalauskilpailussa lisäpalkinnot tauluistaan
»Linköpingin vankilan ovella v. 1600" ja »Wilhelm
von Schwerinin kuolema" sekä kolmannen
mitalin Pariisin maailmannäyttelyssä 1889. Paitsi
historiakuvia ja Ruotsinpyhtään kirkon
alttaritaulua »Kristuksen ylösnousemus" (1898) S. on
pääasiallisesti maalannut laatu- ja henkilökuvia,
jotka esittävät sekä uiko- että kotimaisia aiheita.
Hänen aikaisemmat maalauksensa, kuten esim.
»Toipuva pienokainen" (1888, Ateneumissa),
osoittavat vaikutusta Ranskan 1880-luvun taiteesta.
Myöhemmässä, sairaalloisuuden vuoksi verraten
harvalukuisessa tuotannossaan (esim.
»Puku-kuva", 1909. Ateneumissa) S. 011 itsenäisesti ke
liittänyt taidettaan koristeellisempaan ja
maalauksellisempaan suuntaan. Puvis de Chavannes’in
oppilaana ollen hän 011 saavuttanut muotojensa ja
väripintojensa yksinkertaistetun käsittelyn.
Aa-vistuksellisen hienossa viiri- ja valohiimytunnel-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
