- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
961-962

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Schmoller ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

961 Schmoller-

rakennuksista St. Gallenin pankki, Linzin museo
(1882-87), Zürichin Tonhalle, Amsterdamin
Künstlerhaus, Berliinin uusi synagoga ja
viini-ravintola Rheingold ovat tunnetuimpia. TJ-o N.

Schmoller [smolar], Gustav (s. 1838),
saks. taloustieteilijä, historiantutkija,
sosiaali-politikko; tuli 1864 professoriksi Halleen, 1872
Strassburgiin, 1882 Berliiniin; v:sta 1884
Preussin valtioneuvoston jäsen; tuli 1899 Berliinin
yliopiston edustajaksi Preussin
herrainhuoneeseen. Ollen yhdistyksen „Verein fiir
Sozialpoli-tik" perustajia ja toimeliaimpia jäseniä S. on
menestyksellä toiminut sosiaalireformatoristen
aatteiden hyväksi. S. on Saksan
taloustieteessä uudemman historiallisen koulukunnan
etevin edustaja, ja historiallisilla tutkimuksilla
on tärkeä sija hänen kirjallisessa
tuotannossaan. Hänen ja Sybelin ehdotuksesta
Berliinin tiedeakatemia ryhtyi julkaisemaan
kokoelmaa ,,Acta borussica, Denkmäler der preussisehen
Staatsverwaltung im 18. Jahrliundert";
julkaisuja: ,,Zur Geschichte der deutschen
Ivleinge-werbe im 19. Jahrliundert" (1869), »Strassburgs
Blüte und die volkswirtschaftliche Bevolution im
13. Jahrliundert" (1875), »Umrisse und
Unter-suchungen zur Verfassungs-, Verwaltungs- und
Wirtsehaftsgeschichte, besonders des preussisehen
Staates im 17. und 18. Jahrliundert" (1898),
„über einige Grundfragen des Rechts und der
Volkswirtschaft" (1875), „Zur Literaturgeschichte
der Staats- und Soziahvissenschaften" (1888),
„über einige Grundfragen der Sozialpolitik und
der Volkswirtschaftslehre" (1898), »Grundriss der
allgemeinen Volkswirtschaftslehre" (I 1900, II
1904, pääteos), »Cliarakterbilder" (1913). V:sta
1881 S. julkaisee aikakauskirjaa »Jahrbucli für
Gesetzgebung, Verwaltung und Volkswirtschaft",
v :sta 1878 tutkimussarjaa ,;Staats- und
Sozial-wissenschaftliclie Forschungeu". [Stamper, ,,G. S."]

J. F.

Schnapper-Arndt [snapar-ärnt], Gottlieb
(1846-1904), saks. tilastotieteilijä; tuli 1901
opettajaksi Mainin Frankfurtin sosiaali- ja
kauppatieteiden akatemiaan; hän käsitteli
erityisesti yksityistaloustilastoa: ,,Zur Theorie und
Geschichte der Privatwirtschaftsstatistik" (1903);
huomattavia ovat hänen kuolemansa jälkeen
julkaistut »Vorträge und Aufsätze" (1906),
»Sozial-statistik" (1908) ja hänen pääteoksensa
»Bei-träge zur Geschichte der Lebenshaltung in
Frankfurt a. M. während des 17. und 18. Jahrhunderts".

J. F.

Schneckenburger [snekanburgar], Matthias
(1804-48), evankelinen teologi. S., joka oli
sveitsiläinen syntyään, opiskeli Tübingenissä ja
Berliinissä, sai täällä ratkaisevia vaikutuksia
Neanderilta ja nimitettiin 1834 professoriksi
Bernin vastaperustettuun yliopistoon, missä
toimessa kuoli. Pääteos: »Vergleichende
Darstel-lung des lutherischen und des reformierten
Lehr-begriffs", jonka 1855 julkaisi Giider. E. K-a.

Schneckenburger [snekanburgar], Max
(1819-49), Saksan kansallislaulun »Die Wacht
am Rein"in (1840) sepittäjä. 77. Kr-n.

Schneekoppe [snckopa], Riesengebirgen (ks. t.)
korkein huippu, 1,603 m yi. merenp. Laaja
näköala; kappeli ja majatalo.

Schnéevoigt [snëfoiht]. 1. Georg S. (s. 1872),
suom. sellonsoittaja ja orkesterinjohtaja,
har-31. VIII. Painettu b/s 16.

962

joitti opintoja Helsingin orkesterikoulussa,
Son-dershausenissa, Leipzigissä, Brüsselissä,
Dres-denissä ja Wienissä; oli 8 v. sellosolistina
Helsingin filharmonisen seuran orkesterissa sekä
opettajana orkesterikoulussa ja
musiikkiopistossa; antoi sellonsoittajana konsertteja sekä
kotimaassa että ulkomailla. Kesäkausina 1901-09
ja 1912-13 sinfoniaorkesterin johtajana Riiassa
sekä 1910 ja 1911 Kiovassa; vv.
1904-08-Münchenin Kaim-orkesterin ensimäisenä
johtajana (konserttimatkoja Saksassa, Itävallassa,
Sveitsissä, Belgiassa, Hollannissa ja Italiassa).
V. 1909 S. perusti »Rigaer
Symphonie-Orches-ter"in ja 1912 »Helsingfors symfoniorkester"in.
Viimemain. v. hän johti »Die Meistersinger"in
ja seur. v. ,,Parsifal"in ensi esitystä Pietarissa.
V:sta 1914 Helsingin kaupunginorkesterin
johtajana; v :sta 1915 tämän ohella myös
Tukholman konserttiyhdistyksen vakinaisena
ensimäisenä johtajana. V :sta 1906 lähtien vieraillut
orkesterinjohtajana useissa ulkomaankaupungeissa.

2. Sigrid S. (s. 1878), suom. pianisti,
edellisen puoliso (syntyjään Sundgren), harjoitti
opintoja Helsingin musiikkiopistossa 1886-94 ja
senjälkeen kolme vuotta Berliinissä (Busoni’n
johdolla) ; antanut konsertteja (osaksi yhdessä
puolisonsa kanssa) Suomessa, Ruotsissa,
Tanskassa, Saksassa, Venäjällä ja Italiassa; toiminut
opettajana Helsingin musiikkiopistossa v :sta
1910. ’

Schneidemiihl [snäidemyl], Georg (s. 1853),
Kielin yliopiston eläinlääketieteen ja vertailevan
patologian professori (v :sta 1896), tunnettu m. m.
oppikirjain laatijana. Teoksia: »Die Protozoen
als Krankheitserreger des Menschen und der
Haustiere" (1898), »Lehrbuch der vergleichenden
Pathologie und Therapie des Menschen und der
Haustiere" (1898), ,,Die Nervenkrankheiten der
Pferde" (1895), »Lehrbuch der Pathologie und
Therapie der Haustiere" (1908), y. m.

Schneider [snäidar], Friedrich
(1786-1853), saks. orkesterinjohtaja ja säveltäjä, toimi
Leipzigissä Thomaskirkon urkurina (v:sta 1813)
ja teatterikapellimestarina (v:sta 1817), siirtyi
1821 Dessaun hovikapellimestariksi ja perusti
siellä 1829 erinomaisen musiikkikoulun. S:ii
viimeinen (ja silloin ainoa) oppilas oli Richard
Faltin. Johti musiikkijuhlia monin paikoin
Saksanmaalla (1819-47). Sävelsi 16 oratoria
(»Viimeinen tuomio" 1819, »Gethsemane ja Golgatha"
1838 y. m.), 25 kantaattia, 23 sinfoniaa, noin
400 kuorolaulua ja 200 soololaulua,
pianosonaatteja y. m. Julkaisi musiikkipedagogisia teoksia
(»Urkurin käsikirja". I-IV, 1829-30. v. m.).

7. K.

Schneider [snäidar], Johann Gottlob
(1750-1822), saks. filologi ja luonnontutkija,
v :sta 1776 vanhojen kielten ja kaunopuheisuuden
professorina Oderin Frankfurtissa, josta 1811
yliopiston mukana siirtyi Breslauhun. S:n
pääteos on »Grosses kritisches griechisch-deutsches
Handwörterbuch" (2 os., 1797-98, 3:s pain.
1819-21), ensimäinen laatuaan Saksassa.
Sitäpaitsi S. julkaisi suuren joukon
muinaisklassillis-ten kirjailijain (etupäässä luonnonhistoriaa
koskevia) teoksia sekä myös itsenäisiä
eläintieteellisiä tutkimuksia, niink. ..Naturgeschichte der
Schihlkröten" (1783), »Historia amphibiorum
naturalis et literaria" (2 os» 1799, 1801) y. m.

—Schneider

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0505.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free