- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
993-994

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Schwäbischer Jura ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

993

Schwäbischer

Jura—Schütz

994

V. 1848 ja 1855 S:n valtiosääntö muutettiin
vapaamieliseen suuntaan. V:n 1876 valtiosääntö
määräsi pakollisen kansanäänestyksen
(referen-tiitmin). V. 1898 säädettiin suhteellinen
vaalitapa. G. R.

2. Yllämain. kantonin pääkaupunki, kauniissa
laaksossa lähellä (5 km:n päässä)
Vierwahlstät-ter-järveä ja St.-Gotthardin rataa; 7,403 as.
(1900). -—• Suuri kirkko (valmistunut 1774),
raatihuone, maa-arkisto (jossa vanhin liittokirja
v:lta 1291), useita huomattavia taloja.
Maria-hilfin kollegi, pari luostaria y. m. (E. E. K.)

Schwäbischer Jura ks. Jura.

Schybergson [syberson]. 1. Magnus
Gott-frid S. (s. 1851), suom. historiantutkija, tuli
ylioppilaaksi 1868, fil. maisteriksi 1873,
lisensiaatiksi 1875. dosentiksi 1878 ja yleisen
historian ylimääräiseksi professoriksi 1883.
Julkaissut m. m.: ,,Bidrag tili Finlands inre historia
1721-31" (1875), ,,Hugenotterna under hertig
Rohans ledning" (1877), „Underhandlingarna
om en evangelisk allians 1624-25" (1880),
..Finlands historia" (1887-89, uusi painos 1903); myös
käännetty suomeksi sekä lyhennettynä F.
Arn-heimin toimittamana laitoksena saksaksi nimellä
,,Geschichte Finnlands", 1896), ,,Försvarskriget
i Savolaks och Karelen 1741-42" (1887),
»Histo-riens studium vid Åbo universitet" (1891), ,,Ur
Finlands konstitutionela historia 1809-63" (1898,
myös suomeksi), „Henrik Gabriel Porthan.
Lefnadsteckning" (2 osaa, 1908, 1911), y. m. S. on
ottanut uutterasti osaa Suomen ruots.
kirjalli-suudeuseuran toimintaan (v:sta 1897 sen
esimiehenä). Ollut kauan ,,Finsk tidskrift" nimisen
aikakauskirjan toimittajana.

2. Ernst Emil S. (s. 1856), pankinjohtaja,
valtiopäivä- ja kunnallismies; edellisen veli,
ylioppilas 1872, lakit. kand. 1880; toimi ensin
Suomen pankin palveluksessa, m. m. v:sta 1888
Pietarin konttorin komisariuksena; tuli 1890
oikeus-neuvosmieheksi Helsingin maistraattiin; otti
tehokasta osaa pankkilaitoksen »Privatbanken"
perustamiseen tullen 1896 sen johtajaksi;
karkoi-tettiin 1904 Novgorodiin, sai palata 1905; v:sta
1906 Suomen hypoteekkiyhdistyksen
toimitusjohtaja; oli v:sta 1885 lähtien porvarissäädyn
jäsenenä useimmilla’säätyvaltiopäivillä, v:sta 1907
uuden eduskunnan jäsen. S. on myöskin
toiminut sanomalehtialalla; julkaissut m. m.
»Finlands Bank 1811-1911" (1914).

Schiick [sykj, Johan Henrik Emil (s.
1855), ruots. kirjallisuushistorioitsija, tuli 1890
estetiikan, kirjallisuus- ja taidehistorian
professoriksi Lundiin ja 1898 Upsalaan. S. on
perusteellisesti tutkinut sekä koti- että ulkomaista
kirjallisuutta. Hänen huomattavasta
kirjallisesta toiminnastaan mainittakoon 1883-84
julkaistu ,,William Shakespere, hans lif och
verk-samhet" sekä syvällistä lähdetutkimusta ja
tarkkaa psykologista huomiokykyä osoittava sekä
etevällä esitystaidolla suoritettu, 1885 aloitettu,
laajasti suunniteltu »Svensk literaturhistoria",
jonka 1 :nen nide valmistui 1890. Jatko
ilmestyi kuitenkin suppeammin suunniteltuna ja
uudella nimellä: »Illustrerad svensk
literaturhistoria" (1895-96; 2:nen pain. 1914), jossa v:n
1718 jälkeinen aika on K. Warburgin esittämä.
S:n suuresta »Världslitteraturens historia"
teoksesta on ilmestynyt vasta ensi niteet. ,,Ur gamla
32. VIII. Painettu >»/616.

papper" on 7 sarjaa käsittävä kokoelma
yleistajuisia sivistyshistoriallisia esityksiä. Vielä
mainittakoon »Lars Wivallius, hans lif och dikter",
I, II (1893, 1895) ja »Studier i nordisk
litteratur- och religionshistoria" (1904). Yhdessä A.
Noreenin kanssa S. on julkaissut
kirjallishistorialliset lähdekokoelmat: »1500- och 1600-talens
visböcker", O. Levertinin kanssa »Svenska
me-moarer och bref", yksinään m. m. »Våra äldsta
reformationsskrifter och deras författare" ja
R. G:son Bergin kanssa »Sveriges
nationallitte-ratur". Kirjoittanut vanhaa ja keskiaikaa
koskevan, 1914 ilmestyneen osan suureen »Svenska
folkets historia" nimiseen teokseen. Jo 1906 S.
aiottiin tehdä akatemian jäseneksi, mutta tuuma
raukesi sen kritiikin johdosta, minkä hän oli
esittänyt akatemian perustajasta teoksessaan
»Gustaf III, en karaktärsstudie" (1904); tuli
akatemian jäseneksi 1913.

Schücking [sykirj], Levin (1814-83), saks.
kirjailija. S:n runot ja näytelmät ovat
vähäarvoisia, sensijaan hänen Westfalenin oloja
kuvaavat romaaninsa (»Die Ritterbürtigen", 3 nid.
1846; »Der Bauernfürst", 2 nid. 1851; »Paul
Bronckhorst", 3 nid. 1858 y. m.) saavuttivat
aikoinaan suurta suosiota. S:n
»Lebenserinne-rungen" ilmestyi 1886 ja hänen
kirjeenvaihtonsa Annette v. Droste-Hiilshoffin kanssa 1893.

77. Kr-n.

Schücking [sykirjJ, Walter (s. 1875), saks.
oikeusoppinut, Marburgiu yliopiston professori.
S. on tunnettu sekä etevänä että erinomaisen
edistysmielisenä julkisen oikeuden ja
erittäinkin kansainvälisen oikeuden tutkijana; hän on
niitä tämän tieteen edustajia, jotka välittömästi
ottavat osaa rauhanliikkeeseen. Julkaissut m. m.
»Das Küstenmeer im internationalen Recht"
(1897), »Das Nationalitätenproblem" (1908),
»Das Staatsrecht des Grossherzogtums
Oldenburg" (1911), »Der Staatenverband der Haager
Ivonferenzen" (1912), »Neue Ziele der staatlichen
Entwicklung" (1913). R. E.

Schüdlöffel [sydlöfol], Gustav Heinrich
(1798-1859), vir. pappi ja kirjailija. Tullut
tunnetuksi kansanrunouden kerääjänä (m. m.
Kale-vipoegia koskevia satuja). Hän on ensimäinen.
joka (eräässä 1844 julkaisemassaan kirjasessa)
on noudattanut viron kielen oikeinkirjoituksessa
suomen kielen mukaista kirjoitustapaa, ilmeisesti
Eduard Ahrensin (ks. t.) vaikutuksesta. II. O.

Schürer [syrorj, Emil (1844-1910),
evankelinen teologi, tuli dosentiksi Leipzigiin 1S69,
ylimääräiseksi professoriksi 1873 ja toimi sitten
vakinaisena teologian professorina Giessenissä,
Kielissä ja v :sta 1895 Göttingenissä. Hänen suurin
ja tunnetuin teoksensa on »Geschichte des j
11-dischen Volkes im Zeitalter Jesu Christi" (3:s
pain. 1898); julkaisi v:sta 1876 saakka yhdessä
A. Harnackin kanssa laajalle, Saksan
ulkopuolellekin levinnyttä »Theologische
Litteraturzei-tung"ia. ’ Ar. 11.

Schütt ks. C s a 1 1 6 k ö z.

Schütz, Adam ks. F r e d e n s t i e r n a.

Schütz [syfs] (Sagittarius), Heinrich
(1585-1672), saks. säveltäjä. Toteutti
ensimäi-senä Saksassa sen perinpohjaisen
tyylinmuutoksen, joka 1600:n paikkeilla sai alkunsa
Italiassa (ks. Mon od ia). Kirkollisena
säveltäjänä S. oli tärkeimpiä Bachin edeltäjiä. Otti jo

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0521.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free