Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sedes apostolica ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1013
Sedes apostolica—Seehandlung
1014
yhteiskunnalliseen toimintaan, m. m. edusmiehenä
valtiopäivillä 1906 ja valtuusmiehenä Helsingissä.
Työn tieteellisen ,,protaktiikan" (n. s.
Taylor-järjestelmän) innokkaana harrastajana S. on
julkaissut teoksen ,,Arbetets vetenskap" (1915; suom.).
Sedes apostolica /st"- -to’-] (lat.), apostolinen
[s. o. paavin] istuin.
Sedimentti (lat. sedime’ntum = pohjasako),
irrallisista osasista muodostunut aine, joka on
kulkeutunut ilman tai veden mukana ja asettunut
kerrostumiksi. Vesi-s:ejä ovat esim. savi, hiekka
ja vierinkivisora. Näistä savi on n. s. liete-s.,
jonka osaset ovat pysyneet vedessä koholla tämän
virratessa ja laskeutuneet seisovasta vedestä joen
suun edustalle. Hiekan ja soran ainekset taas ovat
kulkeutuneet pohjaa myöten vierimällä. Tuulen
kuljettama ilma-s. on lentohiekka. P. E.
Sedimenttivuorilajit (ks. Sedimentti) 1.
kerrostuneet vuorilajit, kaikki
sellaiset vuori- sekä maalajit, jotka ovat syntyneet
kerrostumalla. Niiden ainekset ovat peräisin
toisista, rapautumisen hajoittamista vuorilajeista
t. eliöiden jätteistä. S. jaetaan
syntymis-tapansa mukaan mekaanisiin,
kemiallisiin ja organogeenisiin s:hin.
Ensin-mainittuiliin kuuluu savi ja lössi (peliitit),
hiekka ja hiekkakivi (psefiitit) sekä sora ja
konglomeraatti (psammiitit). Kemiallisia s:ja
ovat suolakivet: vuorisuola, anliydriitti, kipsi ja
kalisuolat sekä lisäksi sedimenttiset rautamalmit
ja lähdekalkki. Nämä kaikki ovat syntyneet
suorastaan vedestä kiteytymällä tai saostumalla.
Organogeenisia s:ja ovat merieläinten
kasaantuneista kalkkiosista muodostunut kalkkikivi sekä
eräät muut väljemmän levinneet, eläinjätteistä
syntyneet kerrostumat, kuten fosforiitti ja pii
-guuri. Lisäksi s:hin luetaan aivan
toisenlaatui-set hiilivuorilajit, nim. turve, ruskohiili,
kivihiili ja antrasiitti, jotka kaikki ovat
kasvin-jäännöksistä syntyneitä. — Ennen käytettiin
s:sta nimitystä neptuuniset vuorilajit,
jolloin ajateltiin niitä yleensä veden välityksellä
syntyneiksi, jomrnoisia kaikki s. eivät
kumminkaan ole. P. E.
Sedmigradskij [-a’-], Franz Fredrik
(1783-1855), lahjoittaja, synt. Tukholmassa
(sie-benbürgeniläistä sukua); nimitettiin 1812 ylim.
piirustuksen opettajaksi Turun akatemiaan, toimi
Pietarissa piirustuksen opettajana. Oleskeli
loput ikäänsä Helsingissä; lahjoitti kokoamansa
omaisuuden, yli 11,000 ruplaa sekä talon,
pientenlastenkoulun perustamiseksi ja ylläpitämiseksi
Helsingissä. G. R.
S^domierz [sändomjes] (ven. Sandomir),
piiri-kunnankaupunki Etelä-Puolassa, Radoniin
kuvernementissa, vuorella Veikselin vas. rannalla,
vastapäätä Galitsiassa olevaa Nadbrzezien
kaupunkia; 7,325 as. (1910). — Roomal.-katolisen
piispan istuin (v:sta 1236), vanha tuomiokirkko,
Kasimir Suuren rak. linna. — S. on hyvin vanha
kaupunki; 1100-luvun alkupuolella siitä tuli eri
ruhtinaskunnan pääkaupunki. Tataarit y. m.
hä-vittelivät sitä usein ja ruotsalaiset 1656, jolloin
arkisto tuhoutui ja 2,000 as. sai surmansa. V. 1570
S:ssa Puolan protestantit tekivät liiton
keskenään ja sopivat yhteisestä uskontunnustuksesta
(consensus Sandomiriensis). Suurvaltain sodan
aikana syksyllä 1914 S. siirtyi kädestä käteen,
keväällä 1915 joutuen saks.-itävaltalaisille.
Sedum, maksaruoho. Muutamia lajeja
viljellään koristekasveina puutarhoissa, meillä kenties
yleisimmin keltakukkaista Siperian
maksaruohoa (S. aizoon). Suvun tuntomerkeistä ja
kotimaisista lajeista ks. Maksaruohot.
Seebeck [zèbek], 1. Thomas Johann S.
(1770-18.31), saks. fyysikko, lääket. toht.
Göttin-genissä 1802, eli Jenassa 1802-10, sittemmin
Berliinissä. Hänen tunnetuin fysikaalinen
saavutuksensa on termoelektrisiteetin 1. lämpösähkön
keksiminen 1823. S. on kirjoittanut Herschelin
kokeista, jotka koskettelivat auringon lähettämiä
lämpösäteitä, ja julkaissut myös tutkimuksia
magnetismista ja sähköopista. — 2. Ludwig
Friedrich Wilhelm August S. (1805-49),
edellisen poika, fyysikko, Dresdenin teknillisen
oppilaitoksen johtaja 1843, kutsuttiin
professoriksi Leipzigiin 1849. S. suunnitteli akustisen
sireenin (ks. t.), joka, ollen yksinkertaisempi kuin
Cagniard de la Tourin keksimä, kuitenkin
soveltuu monen tärkeän kokeen esittämiseen. Hän on
tutkinut äänen resonanssi-ilmiöitä ja valon polari
satsionikulman suuruutta (Brewsterin lakia).
U. S:n.
Seeberg [zcbvrlij], Reinhold (s. 1859),
saks. evank. teologi, syntyisin Liivinmaalta,
toimi ensin Tarton yliopistossa, tuli 1889
kirkkohistorian ja U:n T:n eksegetiikan professoriksi
Erlangeniin, 1894 systemaattisen teologian
professoriksi ja kutsuttiin 1898 samaan virkaan
Berliinin yliopistoon. Hänen tieteellisestä
tuotannostaan mainittakoon: ,,Die Apologie des
Aristides" (1894), „Lehrbuch der Dogmengeschichte"
(2 nid., 1895-98), „Die Kirehe Deutschlands im
19. Jahrhundert" (3 :s pain. 1910), „Grundriss d.
Dogmengeschichte" (2:neu pain. 1905), „Die
Grundwahrlieiten der cliristlichen Religion" (5 :s
pain. 1910).
Seebohm [slboum], Frederic (s. 1833),
engl. kulttuurihistorioitsija; meni 1856 erään
pankkiliikkeen palvelukseen, mutta harjoitti sen
ohessa historiantutkimusta ; teoksia : ,,The Oxford
reformers of 1498" (1867), ,,Tlie era of
protes-tant revolution" (1874), ,,The english village
community etc." (1883), ,,The tribal system of
Wales" (1895), ,,Tribal custom in anglo-saxon
law" (1902). ’ J. F.
Seebra ks. T i i k e r i h e v o s e t.
Seebrapeippo ks. H ä k k i 1 i n n u t.
Seebu ks. Z e e b u.
Seebär [zc-] (Bare), Itämeren rannikolla
joskus, tyvenelläkin säällä, yhtäkkiä nouseva, seinän
tapainen, kaksikin m korkea aalto. Ilmiö on
samantapainen kuin Genève-järven seiches,
johtuen sul jettujen vesialtaiden pinnan ilmanpaineen
vaihteluiden aiheuttamista vaakasuorista
heilahduksista. •
Seeck [zck], Otto (s. 1850), saks.
historioitsija, v:st,a 1881 ylim., v:sta 1885 vak. vanhan
ajan historian professori Greifswaldissa. Hänen
teoksistaan mainittakoon : ,,Die Quellen der
Odys-see" (1887), »Geschichte des Untergangs der
antiken Welt" (1895-1913, 5 os.; 1 :sen osan
3 :s pain. 1910), ,,Die Entwickelung der antiken
Geschichtsschreibung" (1898), »Kaiser Augustus"
(1902). E. R-n.
Seederiöljy ks. S e t r i ö 1 j y.
Seehandlung [zë-], alkuansa
Seehandlung s s o c i e t ii t (-gesellschaft), preus. valtio-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
