- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1137-1138

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Serlachius-osakeyhtiö ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1137

lisen velipuoli, yliopp. 1888, fil. kand. 1890,
lakit. kand. 1893, lakit. lis. ja tokt. 1898. S.
nimitettiin 1902 rikosoikeuden ja oikeushistorian
professoriksi (v:sta 1908 ainoastaan
rikosoikeuden professorina). Ollut valtiopäivillä sekä
pap-pissäädyn että nyk. eduskunnan jäsenenä,
Helsingin valtuuston jäsenenä y. m. julkisissa
toimissa. Julkaissut m. m. ,,Bristande lagkunskap
och dess inverkan på straffbarheten enligt finsk
rätt" (1898), „Straff och skadestånd" (1902),
»Lainopin alkeet" (1908), »Suomen
rikosoikeuden oppikirja" (1909-14). Suomalaisen
lakimiesten yhdistyksen perustaja, »Lakimies" nimisen
aikakauslehden toimittaja. N. E.

Serlachius-osakeyhtiö [-la’klcius], G. A. ks.
Mänttä.

Serlio, Sebastiano di Bartolommeo
(1475-1552), it. täysrenesanssin arkkitehti. Oli
Roomassa Peruzzi’n oppilaana, toimi rakentajana
Vicenzassa ja Venetsiassa (Palazzo Grimani ja
Markuskirjaston puukatto, Pai. Zenossa ja Pai.
Correrissa (1534) sekä Frans I:n Ranskaan
kutsumana 1541 Louvressa ja Fontainebleau’ssa,
jossa kuoli. S:n töistä tiedot yleensä ovat
epävarmoja; hän onkin vaikuttanut enemmän
kirjoillaan, joista kuuluisa »Trattato del
architet-tura" (7 kirjaa, 1537-40) sisältää lukuisia
piirustuksia vanhoista rakennuksista ja S:n omia
ehdotelmia. U-o N.

Sermas (ven. Sermakslcij pogost), kylä
Syvä-rinjoen varrella, Ojatti-joen suulla, lähellä
Laatokan rannikkoa, vilkasliikkeinen
satamapaikka Laatokan-Äänisjärven laivaliikenteen
varrella.

Serneerata (lat. cernere), eristää, piirittää.

Serodiagnoosi ks.
Seerumdiagnos-t i i k k a.

Serologia (lat. serum = hera, ja logos = oppi),
seerumoppi, tiede, jonka tarkoituksena on
selvittää sekä terveen että sairaan elimistön, ihmisen
ja eläimen, seerumin ominaisuuksia, tutkia niitä
biologisia ilmiöitä ja muutoksia, jotka taudin
tai immuniteetin johdosta seerumissa ilmenevät,
sekä sovittaa saavuttamiaan tuloksia
teoreettisessa suhteessa ja käytännössä (ks. S e e r u
m-diagnostiikka, Seerumterapia, S
e-rovaksinatsioni, Seerumtauti). S. sai
tavallansa alkunsa siitä B e h r i n g in
keksinnöstä (1890-92), että sekä ihmisen että eläimen
vastustuskyky kurkkumätää ja kouristusruttoa
(jäykkäkouristusta) vastaan voidaan
keinotekoisesti suurentaa ja että seerumin mukana tämä
suurentunut vastustuskyky, immuniteetti (ks. t.),
voidaan siirtää eläimestä toiseen.
Tunnetuimmista tutkijoista tällä alalla mainittakoon
I. M e t s n i k o v, E. v. B e h r i n g, P. E h
r-1 i c h, H. B u c h n e r, Ch. R i c h e t, J. B o r d e t,
A. v. W a s s e r m a n n, joista useimmat ovat
saaneet Nobel-palkinnon. O. S-g.

Serov. ’ 1. Aleksandr S. (1820-71), ven.
oopperasäveltäjä. Toimi virkamiehenä Pietarissa
1855-68. Sovitti ja soitinsi suuret määrät saks.
klassillisia sävelteoksia, kirjoitti
musiikkiarvosteluja ja elämäkerrallisia kuvauksia
Beethovenista y. m. ja yritti myös julkaista vakavaa
mu-siikkilehteä (1867-68). Esiintyi säveltäjänä
verrattain myöhään (Judith 1863, Rogneda 1867).
S :n teokset erosivat jyrkästi siihen asti
Pietarissa vallinneesta it. oopperatyylistä. — 2. V a-

1138

Ien ti ne S. (s. 1846), edellisen puoliso (o. s.
Bergmann) ja oppilas. Otti osaa miehensä
musiikkiarvostelutyöhön ja julkaisi hänen kootut
kirjoitelmansa (I-IV, 1892-96). Sävelsi 4
oopperaa (m. m. »Uriel Acosta" 1885) sekä
pianokappaleita y. m. I. K.

Serovaksinatsioni (ks. Seerumi ja
Vaksi natsioni), elimistön vastustuskyvyn
keinotekoinen, passiivisen immuniseerauksen avulla
tapahtuva suurentaminen tautia vastaan
profylaktisessa tarkoituksessa s. o. taudin
puhkeamisen estämiseksi (ks. Rokotus,
Seerumterapia). Aktiivisen immuniseerauksen
kautta suojelusaineet (saks. Antikörper)
elimistössä kehittyvät vähitellen, minkä takia sitä 1.
rokotusta käytetään tautien ehkäisykeinona,
eikä, kuten seerumterapiaa, jo puhjenneen
taudin hoidossa. Muutamissa tapauksissa, joissa on
tarpeen saada äkkiä immuniteetti aikaan, esim.
silloin kun joku vaikea epidemia uhkaa maata,
voidaan menestyksellä käyttää s:ia taudin
ehkäisykeinona. Suuren merkityksen s. on saanut
ehkäisykeinona m. m. koleran ja ruton
leviämistä vastaan. S:n avulla saavutettu
immuniteetti on vain lyhytaikainen, jonka takia
monessa tapauksessa on osoittautunut
tarkoituksenmukaiseksi yhdistää siihen rokotuksen 1.
tavallisen vaksinatsionin käyttämistä vastaavalla
bakteerilla tai bakteerimyrkyllä. O. S-g.

Sero venientibus ossa [s?- -e’n-J (lat.),
myöhästyneille [pitovieraille] luut.

Serpa Pinto, Alexandre Alberto de
la Ro ch a (1846-1900), port. sotilas ja
Afrikan-tutkija, teki Mosambikista käsin 1860-luvulla
matkoja Sambesi’lle, Shirelle ja Njassa-järvelle,
johti 1877 Portugalin hallituksen lähettämää,
länsirannikolta Benguelasta sisämaahan
tunkeutuvaa retkikuntaa, pääsi Sambesi’lle, seurasi sitä
Viktoria-putouksille asti ja saapui 1879
Pretorian kautta itärannikolle. Matkakertomus
ilmestyi 1881 useilla kielillä (saksaksi »Wanderung
quer durch Afrika"). Mosambikin kuvernöörinä
1889 hankki retkikuntaa Shiren maille, mutta
hänen täytyi jättää yritys sikseen Englannin
asiamiesten toimesta. E. E. K.

Serpentariidæ, kurkikorppikotkat, ks.
Korppikotkat.

Serpentiini (lat. serpens = käärme). 1.
Kivennäinen, kokoomukseltaan vedenpitoinen
magne-siumsilikaatti H4Mg3SioOø, jossa on enemmän tai
vähemmän vastaavaa rautasilikaattia seassa. S. on
paljain silmin katsottaessa tiivistä, mutta
mikro-skooppisesti kiteistä, tavallisimmin vihreätä,
joskus keltaista ainetta. Sen kovuus on vaihteleva,
jotenkin alhainen, om.-p. 2,5-2,7. S. on yleinen
muuttumistulos muista magnesiumia sisältävistä
silikaattikivennäisistä, ennen kaikkea oliviinistä.
Pääasiassa s:iä sisältää vuorilaji s.-k i v i, jossa
mineraali 011 tav. tummanvihreä. Jaloksi
s:ksi sanotaan vaaleanvihreitä kaunisvärisiä
muunnoksia, joista valmistetaan koruesineitä,
kuten pylväitä ja maljakkoja, ja joita myös
käytetään marmorin kera rakennustaiteellisiin
tarkoituksiin. Tällaista s:iä saadaan monin paikoin
Italiasta, Zöblitzistä Saksissa ja Epinalista
Ranskassa. Kryso tiili 1. s.-a s b e s t i on
hienokuituinen s.-muunnos, joka hieromalla
saadaan taipuisaksi. Tämä asbestilaji on hyvin
tulenkestävää, mutta ei siedä väkevien happojen

Serlachius-osakeyhtiö—Serpentiini

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0593.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free