- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1303-1304

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sikkatiivi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1303

Sikotauti—Sikuri

1304

Hallinnollisesti S. jakaantuu neljään piiriin:
To-kusima, Kagava, Ehime ja Kotsi. — Tärkeimmät
kaupungit ja satamat: Tokusima. Matsujama,
Ta-kamatsu ja Kotsi.

Sikotauti (parolitis), enimmäkseen
lievänpuo-leinen, äkillinen tarttuva tauti, jonka
tunnuksellisena oireena esiintyy korvanalusrauhasen
tulehdus, mikä aiheuttaa korvalehden edessä ja
alla olevien osien turvotuksen. Pojissa saattaa
tauti aikaansaada myös kiveksien tulehduksen.

M. O-n.

Sikstiiniläinen kappeli, Rooman Vatikaaniin
kuuluva paavin hartaushuone, Giovanni de’ Dolci’n
1473-81 rakentama paavi Sikstus IV :lle ja
yltyi eensä kuuluisien renesanssimaalarien
koristama seinä- ja kattofreskoilla. Näistä
maalareista mainittakoon ennen kaikkia Michelangelo,
joka on tehnyt kattomaalaukset ja ,,Viimeisen
tuomion" alttariseinälle, sekä häntä
aikaisemmista, kappelin pituusseinien koristajista Italian
1400-luvun mestarit Botticelli. Rosselli.
Ghirlandajo, Pinturicchio, Perugino ja Signorelli. Alkuaan
riippuivat näillä seinillä myöskin Rafaelin
kar-tonkikuvien mukaan Brysselissä kudotut,
apostolien töitä esittävät 10 verhoa. [Steinmann, „l)ie
Sixtinische Kapelle" (1901-05).j — S. k. nimen
on saanut myös paavillinen laulukuoro, jonka on
tapana esiintyä tässä kappelissa. E. K-r.

Sikstiiniläinen madonna (it. madonna di San
S into), Rafaelin kuuluisin taulumaalaus, tehty
Piacenzan San Sisto-kirkon pääalttaria varten,
myyty 1753 Dresdeniin 20,000 tukaatista, ks.
Rafael.

Sikstus, viiden paavin nimi. — 1. S. I, jonka
sanotaan olleen paavina n. 116-125, lienee
oikeastaan marttyyrikuoleman kärsinyt roomal.
pres-byteeri. — 2. S. II (paavina 257-258), pyhimys,
uudisti jälleen kerettiläisten kastamista
koskevan riidan vuoksi katkenneen yhteyden Afrikan
ja Itämaiden kirkon kanssa, kuoli marttyyrina.

3. S. III (paavina 432-440), pyhimys,
raken-nutti Kooillaan useita kirkkoja, m. m. Santa
Maria Maggioren. — 4. S. IV (paavina 1471-84),
maallikkonimeltään Francesco della
Ro-v e r e, fransiskaani. Toimittuaan professorina
eri yliopistoissa hän tuli 1464 veljeskuntansa
kenraaliksi, 1467 kardinaaliksi. Paavina hän
koetti turhaan saada aikaan ristiretkeä turkki
laisia vastaan. Häikäilemättömästi nepotismia
hai joittaen S. sekaantui 1478 salaliittoon Lorenzo
di Medici’ä vastaan, 1482 sotaan Ferraraa ja
Napoli’a, 1483 Venetsiaa vastaan. Rajattomassa
rahanahneudessaan S. harjoitti simoniaa, möi
anteita ja julisti v:n 1475 riemuvuodeksi.
S. rakennutti n. s. Sikstuksen kappelin ja perusti
uudelleen Vatikaanin kirjaston. [F. Gregorovius,
„Geschichte der Stadt Rom im Mittelalter VII"
(5:s pain. 1908), L. Pastor, ,,Geschiclite der
Päpste", III (3 :s pain. 1904).j — 5. S. V
(paavina 1585-90), maallikkonimeltään Felice.
P e r e t t i, fransiskaani, tuli 1566 veljeskuntansa
kenraalivikaariksi, 1570 kardinaaliksi. Paavina
S. paransi kirkkovaltion oloja tukehuttamalla
rosvoilun, järjestämällä oikeudenkäyttöä ja
ralia-asiain hoitoa sekä edistämällä teollisuutta.
S. määräsi kardinaalien luvun 70:ksi ja lisäsi
kardinaalikongregatsionien lukua, laajensi
Vati-kaanin kirjastoa ja rakennutti useita
loisto-rakennuksia, kuten kirjastorakennuksen. Pietarin-

kirkon kupolin, Lateraanipalatsin. suuren
vesijohdon y. m. Espanjan ja Ranskan välisiin
suhteisiin nähden hänen politiikkansa oli horjuva.
S. kannatti Guisejä hugenotteja vastaan ja
julisti Navarran Henrikin sekä Englannin
Elisabetin pannaan. [L. v. Ranke, ,.I)ie römischen
Päpste", I (11:8 pain. 1907).] A. J. P-ä.

Sikulit I. s i k e l i t (lat. Sicnli, kreik. Sikeloi’).
muinoin Sisilian itäosassa asuva heimo, josta
saari on saanut nimensä. S. olivat kenties
ita-listen kansain heimokuntaa, koska niitä
kerrotaan asuneen Italian mantereellakin. S.
samoinkuin sikaanit (ks. t.) kreikkalaistuivat aikaisin,
vrt. Sisilia. K. J. II.

Sikuna, sikunaviina, raaka, epäpuhdas viina.
Sisältää sikuna- l. finkkeliöljyä (ks. t.).
joka antaa sille pahan hajun ja maun. S:sta
erotetaan s.-öljyt tislaamalla. Kotitarvepoltossa jää
s.-öljy miltei kokonaan viinaan, tehden sen
epä-terveellisemmäksi. 8. s.

Sikunaöljy, finkkeliöljy, öljymäinen
sekoitus erilaisista aineista, jotka syntyvät
alko-holikäymisen ohella. S:n laatu voi suuresti
vaihdella riippuen niiden raaka-aineiden laadusta,
joita käytetään viinan valmistukseen.
Tavallisesti s. sisältää rasvahapporyhmän alkoholila jeja,
sellaisia kuin butyli-, propyli-, amyli-, y. m.
alkoholeja. kapriini- ja kapryliliappoa sekä näiden
estereitä. etikkahappoa, y. m. Perunoista
valmistetun viinan s. sisältää pääasiallisesti
amylialko-holia. Kaikki s :t kiehuvat korkeammassa
lämpöasteessa kuin tavallinen alkoholi ja vesi ja ne
voidaan siis helposti erottaa näistä tislaamalla.

S. 8.

Sikuri (Cichorium intybus), monivuotinen,
1/4-l 1/n m korkuinen, haarallinen, sinikukkainen.
maitiaisnesteellinen mykerökukkaisruoho, jolla on
pariliuskaiset lehdet.
Kasvaa villinä Etelä- ja
villiytyneenä yleisesti
Keski-Euroopassa. Metsistyy
usein meilläkin, kasvaen
silloin pellonpientarilla,
tienvierillä j. n. e. Juuri
on pitkä, viljellyllä s :11a
n. 30-40 cm, ja 3-5 cm
paksu. Vanhat
kreikkalaiset ja roomalaiset
viljelivät s:ia lehtisalaatiksi,
johon tarkoitukseen sitä
nytkin, varsinkin
valkaistuna. käytetään hyvin
runsaasti etenkin Belgiassa
ja Ranskassa. Vasta
19:nnen vuosis. alussa
alkoi sen viljelys kahvin lisäkkeeksi käytettävän
juuren vuoksi ja on levinnyt varsinkin
Keski-Euroopassa ja Venäjällä. Meillä vil jellään >: ia •
harvoin muualla kuin Kaakkois-Suomessa. jos>«
s. on jokseenkin yleinen. Torniossa asti s. mi"
hyvin menestynyt. S:ia on viljeltävä
voimakkaasti lannoitetussa, multavassa savimaassa.
Juurta käytetään paahdettuna ja hienoksi
jauhettuna kahvin seassa, joskus sellaisenaankin
kahvin asemesta. On ainakin paljottani käytettynä
terveydelle vahingollinen. S:ia käyttävät
varsinkin varattomat kansanluokat. — Toistakin
Cicho-mtm-suvun lajia viljellään ruokakasvina. vrt.
E n d i v i a. K. L.

(S.H.)

Sikuri.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0680.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free