- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1433-1434

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sisäoppilaitos ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1433

saksalaiset J. H. Wichern, Th. Fliedner, W. Löhe
ja F. v. Bodelsclnvingh (diakonissa- ja
diakoni-toimen elvyttäjä), A. Stöcker
(kaupunkilähetyksen ja sosiaalisen kysymyksen alalla), y. m. m.

Suomessa ovat vanhimmat
sisälähetysjär-jestöt Suomen Raamattuseura (per. 1812) sekä
Evankelinen seura (1817). V. 1860 aiottiin
perustaa laajempi ja monipuolisempi ..yhdistys
sisälähetyksen edistämiseksi Suomessa". Aloite
läksi äsken perustetun Suomen lähetysseuran
lähimmän ystäväpiirin taholta, mutta vastoin
senaatin yksimielistä puoltolausetta epäsi
hallitsija, Turun tuomiokapitulin ja
kenraalikuvernöörin hylkääväin lausuntojen perustuksella,
vahvistuksensa sen säännöiltä. Tämä ei
kuitenkaan voinut tukahduttaa herännyttä
s.-harrastusta maassamme. Samoissa piireissä toimittiin
edelleen hiljaisuudessa uskonnollisten kirjasten
levittämiseksi, Siperian vankien ja oman maan
nälkääkärsiväin, pyhäkoulujen, langenneiden
naisten, merimiestemme ja siirtolaistemme sekä
kuuromykkäin y. m. hyväksi. Sittemmin on s:n
eri toiminnanhaaroja varten perustettu
melkoinen joukko eri yhdistyksiä ja laitoksia, joista
mainittakoon: Suomen merimieslähetysseura,
Luterilainen evankeliumiyhdistys, Suomen
pyhäkouluyhdistys, neljä diakonissa- ja yksi
diakoni-laitos, Nuorten miesten ja Nuorten naisten
kristilliset yhdistykset, Suomen kirkon
sisälähetysseura, Sortavalan evankelinen seura,
Sisälähetys-yhdistys Herättäjä, useat eri kaupunkilähetykset,
Valkonauha, Vankeusyhdistys, j. n. e.
Vapaakirkollisen liikkeenkin tarkoituksena maassamme
oli alkuaan elvyttää hengellistä elämää
kansankirkkomme piirissä, joten sekin on varsinaisesti
ollut s :tä, vaikka se sitten on kehittynyt omaksi,
tosin laillistamattomaksi kirkkokunnaksi (ks.
Suomen vapaa lähetys), vrt. Diakoni,
Diakonissa, Kustaa Aadol f-y h d i s t y s,
Luterilainen evankeliumiyhdistys,
Merimieslähetys, Nuorten miesten
kristillinen yhdistys, Nuorten
naisten kristillinen yhdistys,
Raamattuseurat, Suomen evankelinen
seura, Suomen kirkon
sisälähetysseura, Pyhäkouluyhdistys,
Valkona u h a.

[Th. Schäfer, ,,Leitfaden der inneren Mission"
(3 :s pain. 1893) ; P. Wurster, ,,Die Lehre von
der inneren Mission" (1895); P. Wurster ja
M. Hennig, ,,Was jedermann heute von der
inneren Mission wissen muss" (1902); N. Dalhoff,
„Gak hen o g gor du ligesaa!" (1900) ; E.
Kilpeläinen, ,,Sisälähetys pääpiirteissään" (1910);
P. Virkkunen, „Uskonnolliset ja
hyväntekeväi-syysyhdistykset" (Oma maa) ; U. Paunu,
„Suo-’men kirkon pakanalähetystoimi" I-IT (1908-09).]

U. P.

Sisäoppilaitos, oppilaitos, jossa oppilaat
saavat asunnon ja ruuan s. o. täysihoidon laitoksen
puolesta. Tämmöisiä oppilaitoksia on Suomessa
verraten vähän. Tunnetuimmat ovat
aistiviallis-koulujen sekä vanhempien
kansakoulunopettaja-seminaarien asumalaitokset. Myöskin
kansanopistoissa ja harvaan asutuilla seuduilla
kansakouluissa on sisäoppilaita. Ulkomailla s:t ovat
tavallisia, varsinkin Länsi-Euroopassa ja
Arne-riikassa. S:n etuna on mahdollisuus
monipuoliseen ja voimaperäiseen kasvatukselliseen vaiku-

1434

tukseen. Toiselta puolen se vaatii menestyäkseen
erittäin pontevaa ja valistunutta johtoa; sen
puutteessa pääsee toveruustunteen suojassa
helposti väärinkäytöksiä ja paheitakin
kukoistamaan. M. S.

Sisäsiitos ks. Siitos ja Siitostavat.

Sisäsointu, vaikutukseltaan alkusointua
lähentelevä kahden t. useamman sanansisäisen tavun
t. äänneryhmän keskinäinen sointuyhteys.

Sisävesi (korvassa) ks. Kuuloelin.

Sisäänkirjoitus. 1. ks. Inskriptsioni. —
2. ks. Postilaitos, palsta 918.

Sitaatti (lat. citä’tum < citä’re = mainita,
vedota johonkin), jonkun kirjailijan tai puhujan
esityksestä sananmukaisesti lainattu
(kirjoituksessa tavallisesti lainausmerkeillä varustettu)
kohta.

Sitadelli (it. citta della oik. = pikkukaupunki,
linna), vanhan linnoituksen sisälinna, johon
varusväki vetäytyi, kun ulommat vallit olivat
joutuneet vihollisen käsiin. M. v. H.

Sitadellialus (ks. Sitadelli), panssarialus,
jonka kyljet ovat panssaroidut vain keskeltä 1/3
aluksen pituutta yläkanteen saakka, kun taas
etukeulaa ja perää suojaavat vain vyöpanssari ja
panssarikansi. M. v. IL

Sitatsioni (lat. citä’tiö), jonkun kirjailijan tai
puhujan sanojen lainaaminen, sananmukainen
mainitseminen. — S.-m e r k i t ks.
Lainausmerkit.

Siteerata (lat. citä’re), sananmukaisesti
mainita t. lainata jonkun kirjailijan tai puhujan
esityksestä joku kohta; vedota tai viitata
sellaiseen kohtaan.

Sitka (ven. myös Sitha), kaupunki
Yhdysvalloissa, Alaskan eteläosassa, Baranovin saaren
länsirannalla, kauniilla paikalla vuorien ympäröimän
satamalahden partaalla; 1,060 as. (1914), joista
160 valkoista, loput thlinkit- y. m. intiaaneja. —
Koulu valkoisia ja toinen intiaaneja varten,
kansat, museo, kaksi kreik.-katolista kirkkoa;
kreik.-katolisen ja protestanttisen piispan istuin.
Langaton sähkölennätinasema, magneettinen
obser-vatori. Harjoitetaan lohenpyyntiä. — S. oli
aikanaan Luoteis-Ameriikan tärkein kaupunki; sen
perustivat venäläiset 1799 (nimi oli aluksi Novyj
Arliangeljsk), 1802 intiaanit valloittivat sen,
mutta venäläiset saivat sen uudestaan haltuunsa
1804, jolloin kaupunki siirrettiin nyk. paikalleen;
siitä pitäen S. oli Alaskan pääkaupunkina v :een
1906, jolloin siksi tuli Juneau. Suomalaisia
siirtyi paljon S:n tienoille ja S:aan, ja 1840-45
suom. A. A. Etholén oli siirtomaan kuvernöörinä,
lähimpänä miehenään niinikään suomalainen,
luutnantti J. Bartram. Suomalaisilla, joita
siihen aikaan S:ssa ja lähitienoilla lienee ollut
toistasataa henkeä, oli pappina 5 v:n aikana Uno
Cvgnæus. Myöhemminkin paikalla ajoittain on
asunut suom. sielunhoitaja, mutta nykyisin
suomalaisten lukumäärä on supistunut kovin
pieneksi. — Mantereen kultalöytöjen johdosta
liikenne suuntautui toisille urille ja S. menetti
merkityksensä. E. E. K.

Sitoa ks. L e g a t o.

Sitomisvoima, sementin s., ks. Sementti.

Sitones lineatus ks. K ä r s ä k k ä ä t.

Sitra (ks. Kitara), mus., 20-30-kielinen
kielisoitin, joka Itävallan ja Baierin alppimaissa on
yleisenä kansansoittimena. Helppotajuisena seura-

Sisäoppilaitos—Sitra

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0747.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free