- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1451-1452

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sivistyssanat ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1451

Sivukives—Sjælland

1452

Sivukives 1. lisäkives, lisä-testis, ks.
Sukupuolielimet.

Sivukorko ks. Korko.

Sivuoja, maan- t. rautatien (ks. t.) viereen,
tav. sen kummallekin puolen, kaivettu oja tien
kuivana pitämistä varten. S:n syvyys vaihtelee
ja on keskimäärin 50-60 cm, pohjan leveys 20-30
cm, sivupinnan kaltevuus tav. 45° paitsi
suomaassa, jossa oja tehdään pystyseinäinen.
Toisinaan ojan sivupinnat vahvistetaan
turvepeit-teellä, jotta vesi ei niitä söisi. J. C-én.

Sivuosa, mus. ks. Keskiosa.

Sivuperillinen on perillinen, joka on
sivusuku-laisuudessa perinnönjättäjään, kun
rintaperillisiä tai perintöön oikeutettuja selkäperillisiä ei
ole. Sivusukulaisia ovat vainajan tai hänen
esivanhempiensa sisaret ja veljet jälkeläisineen.

El. K.

Sivuperintö on perintö, joka lankeaa
sivu-perilliselle (ks. t.). Meidän oikeutemme mukaan
s. tav. vuorottelee selkäperinnön kanssa niin,
että vanhempien jälkeen ovat veljet ja sisaret
perintöön oikeutetut, niiden jälkeen esivanhemmat
toisessa polvessa, sitten vainajan vanhempien
veljet ja sisaret j. n. e. ks.
Perimisjärjes-t y s.

Sivupurjepiira (engl. studding-sail-boom, ruots.
ledsegelspira), aluksen raakapuun liikkuvana
jatkona oleva pyöreä puutanko, jonka avulla
raaka-purjeiden viereen levitetään n. s. sivupurjeet.
Viime vuosisadan jälkipuoliskolla nämä laitteet
olivat yleisesti käytännössä, mutta ovat
nykyisin jo perin harvinaisia. F. W. L.

Sivuraide ks. Rautatie.

Sivurata, vähempiliikkeinen. normaali
raitei-nen. mutta keveämmillä kiskoilla varustettu tai
kapearaiteinen rautatie (ks. t.).

Sivusaatava 1. s p o r 11 e 1 i ks. Palkkaus,
palsta 108.

Sivusajutantti, hallitsijan tykönä palveleva
ajutantti. Kenraalin arvoinen s. on nimeltään
kenraalia j u tantti, muut alemmat s :eja.
Paitsi ajutantin nauhoja s:illa on hallitsi jan
nimikirjaimet olkalapuissaan. M. v. H.

Sivusta, sotajoukon molemmat kyljet
taktillisessa merkityksessä. Puhuttaessa oikeasta ja
vasemmasta s:sta joukko ajatellaan aina kasvot
rintamaan päin. S:t ovat pitkässä
rintama-asennossa joukon heikoimmat ja arimmat
kohdat, minkä vuoksi niitä taistelussa koetetaan
turvata luonnon tarjoamilla tukikohdilla.

m. v. n.

Sivustapatteri, linnoituksen piirityslinjan
kyljille rakennettu redutti (ks. t.), jonka
tarkoituksena on turvata piirittäjiä linnoitusväen
hyökkäyksiltä. M. v. H.

Sivusävellajit, mus., ovat sävellyksen
pää-sävellajin lähimmät sukulaissävellajit.
Sukulai-suusasteensa mukaan s. jakautuvat kolmeen
ryhmään : 1) rinnakkaissävellaji, 2) kvinttisukuiset,
nim. dominantti- ja aladominantti- (huippu- ja
lepo-)sävellajit, 3) terssisukuiset, (esim.
C-duu-riin nähden: E-duuri ja e-molli, Es-duuri,
A-duuri ja As-duuri). S:n taidokas käyttö on
tärkeä keino, jonka avulla sävellyksen eri osat ja
ryhmät sopusuhtaisesta erottautuvat toisistaan.

I. K.

Sivuta ks. Tangentti.

Sivutaittuminen (saks. LateralrefraJction),

taivaankappaleesta tulevan valosäteen
poikkeaminen sivullepäin säteen alkupisteen ja katsojan
silmän kautta asetetusta pystysuorapinnasta
ilman tiheyden ollessa jostakin syystä
epäsäännöllinen vaakasuorassa suunnassa.

Sivuteema (ks. Teema), mus.,
sonaattimuodon 1 :sen jakson 2:nen teema (sivuryhmä,
sivu-ponsi). I. K.

Sivutulet (ruots. sidoeldar), merkkitulet,
jotka jokaisessa 40 bruttotonnin vetoisessa ja
sitä suuremmassa höyryaluksessa sekä 20
brutto-tonnin vetoisessa ja sitä suuremmassa purje- t.
soutualuksessa on pidettävä auringon laskusta sen
nousuun : oikean puolen, tyyrpuurin, partaalla
vihreä ja vasemman puolen, paapuurin, partaalla
punainen tuli, siten varjostettuina, että ne
keulan suunnasta lähtien valaisevat kumpikin omalle
puolelleen 10 kompassipiirun (112°30’) sektorin
näköpiiristä. F. W. L.

Sivutuote. Kilpailun kärjistyessä on
teollisuuden täytynyt etsiä uusia tulolähteitä. Monasti
on voitu jalostaa ennen arvottomina pidettyjä
hylkyaineita arvokkaiksi s:iksi. Suomessa ou
sulfaattiselluloosateollisuus (ks. Selluloosa)
sopiva esimerkki s:den merkityksestä. Sen
vuotuinen tuotanto (1914 n. 12 milj. mk.)
valmistetaan suurimmaksi osaksi sahojen hylkyjätteistä.
Sulfaattiselluloosateollisuus puolestaan on viime
aikoina ryhtynyt jalostamaan omien
hylkyjättei-densä s:ina puuspriitä, tärpättiä, hartsia y. m.
Nykyajan tekniikka pyrkii joka alalla
jalostamaan hylkyaineita mohdollisimman täydellisesti
hyödyllisiksi s:iksi. J. A.

Sivuuja ks. Tangentti.

Sivuutusraide, yksiraiteisen radan asemalle
tehty toinen raide, jota kulkien juna voi
sivuuttaa toisen samaan t. vastakkaiseen suuntaan
kulkevan junan.

Sivuviiva (syrjäviiva, kvlkiviiva) on kaloilla
ja vedessä elävillä sammakkoeläimillä,
varsinkin toukilla, aistimena toimiva, ruumiin
kuminallakin kupeella kulkeva elin, joka ulottuu
päästä (missä se 011 monihaarainen) pyrstöön
asti. Ihon alla s:n kohdalla kulkee hermo
(kiertävän hermon, nervus vaguksen. haara), joka
lähettää s:n kohdalla olevien suomujen kanaviin
t. loviin (näkyvät paljain silmin rivissä pitkin
kalan kylkiä) hermopäätteitä. S:n tehtävää on
koetettu selittää monella tavalla; luultavaa on,
että se välittää veden heikkojen liikkeiden ja
kiinteiden kappalten tuntemista jo matkan päästä.

P. B.

S. J., = Societas Jesu, ks. Jesuiitat.

Sjælland /sellan], suurin ja tärkein
Tanskan saarista, Itämeren, Juutinrauman, Kattegatin
ja Ison-Beltin välissä, 130 km pitkä, 110 km
leveä, 6,946 km2, lähisaarineen Amager, Møen,
Samsø, Ovrø, Sejrø, Aggersø, Omø, Nyord ja
Bogø 7.499 km2 (josta 173 km2 sisävesiä), 19,s %
koko Tanskan pinta-alasta, 1.096,897 as. (1911),
40% koko Tanskan väestöstä. 146 as. km2:llä
(suuri asukastiheys on Kööpenhaminan ansiota).
-— S:n rannikot ovat sangen lahtirikkaita
(rantaviivan pituus onkin 1.899 km); suurimmat lahdet
ovat Isefjord, Roskilde Fjord, Sejrø Bugt, Svinø
Bugt, Præstø Bugt ja Køge Bugt. Kolme
ensinmainittua on pohjoisrannikolla; niiden sekä
Juutinrauman välille muodostuvat Nordsjælland,
Hornsherred ja Odsherred nimiset suuret niemi-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:38 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0756.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free