- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1531-1532

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Smolka ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1531

Smålandin laki—Snellman

1532

Suurimmat joet: Helgeån, Nissan, Lagan ja
Stångån. Ilmasto kylmempää kuin Skånessa
(ks. t.). — Metsät ovat melkein yksinomaan
havumetsiä, peittäen n. 50% pinta-alasta.
Metsänhoito tärkeä elinkeino. Peltoja on n. 13%,
niittyjä 8% pinta-alasta. Vain rannikolla
saadaan viljaa riittävästi. Karjanhoito huomattava.
—- Siirtolaiskautena 1880-luvulla S:n asukasmäärä
väheni 20,000 hengellä. — Hallinnollisesti S.
jakaantuu Jönköping in, K a 1 m a r in ja
K r o n o b o r g in lääneihin, vaikkeivät ne
täsmälleen vastaa S:n aluetta. — Historia. S.
jakaantui alkuaan Värend, Finnveden ja
Njudung nimisiin osiin, joissa yhteensä oli 10
kihlakuntaa ja on siitä saanut nimensä (oik.
Smålan-den s. o. ..Pikkumaat"). Vielä keskiajan
alkupuolella se oli suureksi osaksi asumatonta seutua
Ruotsin ja Tanskan rajalla. (E. E. K.)

Smålandin laki [smö-], 1200-luvun lopussa tai
1300-luvun alussa nyk. Lounais-Smålandia
vastaavalle alueelle laadittu laki, josta enää on
säilynyt ainoastaan kirkkokaari.

Snappertuna /-«-/. 1. Kunta, Uudenmaan 1.,
Raaseporin kihlak.;
Pohjan-Tamniisaaren-Snap-pertunan nimismiesp.: kirkolle Raaseporin
rauta-tiepysäkiltä 7 1/s km, Tammisaaresta 11. 15 km.
Pinta-ala 162.9 km2, josta viljeltyä maata (1910)
3,915 ha (siinä luvussa luonnonniityt 650 ha,
puutarha-ala 13,9 ha). Manttaalimäärä 41,7084,
talonsavuja 91. torpansavuja 95 ja muita savuja
88 (1907). 2.560 as. (1915), joista suomenkielisiä
n. 20. 573 ruokakuntaa, joista maanviljelys
pääelinkeinona 314 :llä (1901). 394 hevosta, 1,507
nautaa (1913). Kauppalaivasto käsitti 1910 3
purjealusta (ylit. 73 netto rek.-ton.). —
Kansakouluja 4 (1916). Säästöpankki. — Vanhoja
kartanoita : Raaseporin kartano. — Historiallisia
muistoja: Raasepcri (ks. t.). — 2.
Seura-k 11 n t. a, Porvoon liiippak., Raaseporin rovastik.;
kuuluu (toistaiseksi) kappelina Karjan
emäseurakuntaan. määrätty eroamaan itsenäiseksi,
konsis-torilliseksi klirakunnaksi sen. päät. 1915. S.
muodostettiin Karjan kappeliksi 11. 1688. — Kirkko
puusta, rak. 1688, korotettu ja korjattu 1797.

Snapphane [-lvä-] (ruots., < saks.
Schnapp-hahn), oikeastaan ryöväri, tanskalaisten
ruotsalaisia vastaan käymissä n. s. snapphane- (sissi-)
sodissa mukana ollut soturi.

Snayers [sneijers], Peter (1592- n. 1667),
flaamil. taidemaalari, arkkiherttua Albrechtin
hovimaalari Brysselissä. Tunnettu varsinkin
pienten taistelu-, rosvo- ja metsästyskohtauksien
sekä maisemien maalaajana.

Sneckelag ks. H a a k s i k u n t a.

Snehætta [snchet-], Etelä-Norjan vuoriston
pääosan Dovrefjeldin korkein huippu, 2,247 m
yi. merenp.

Snellen, Hermann (s. 1834), alankoni,
lääkäri, tuli 1877 professoriksi Utrechtissä sekä
sikäläisen silmätautiparantolan johtajaksi. S. on
eniten tunnettu suunnittelemistaan
kirjasinmal-leista (,,Optotypi ad visuni determinandum")
näkökyvyn ja näöntarkkuuden määräämiseksi,
jotka mallit yhä edelleen ovat käytännössä. Hänen
runsaasta tieteellisestä tuotannostaan
mainittakoon silmänoperoimisoppia käsittävä osa Gräfen
ja Sämischin käsikirjassa ,,Handbuch der
Autren-iieilkunde". M. OB.

Snellius (S n e 1 1 van Roijen), Wille-

brord (1591-1626), holl. matemaatikko, sai
isänsä jälkeen matematiikan professorin paikan
Leidenin yliopistossa 1613; kartuttanut tiedettä
keksimällä tärkeän valontaittumisen lain. Esitys
siitä löydettiin vasta S:n kuoleman jälkeen
hänen käsikirjoituksistaan. Descartesia, joka
alkulähdettä ilmaisematta ensiksi julkaisi
mainitun lain dioptriikassaan, pidettiin sentähden
aluksi säännön keksijänä. S. on sitäpaitsi
ensimäinen tiedemies, joka on käyttänyt
kolmiomittausta (ks. t.) astemittaukseen (Alkmarin ja
Bergen op Zoomin välillä; tulos julkaistu teoksessa
..Eratosthenes Batavus de terræ ambitus vera
quantitate", 1617). S:n oppikirjassa „Tiphys
Batavus" (1624) käytetään loksodromi (ks. t.)
sanaa ensi kerran (vrt. Nunez). Matemaatti
neil pääteos: .,Doetrinæ triangulorum eanonieæ"
(1627). ’ U. 8:11.

Snellman, suom. suku, jonka alkuperä ou
epätietoinen. Suvun jäsenistä (joista muutamat ovat
ottaneet nimen Virkkunen) ovat, paitsi
alempana mainittuja, huomattavat senaattori,
sittemmin Viipurin hovioikeuden presidentti
Jolin S. (1815-83), kauppaneuvos ja Oulun
val-tiopäivämies Johan Vilhelm S. (1809-81)
sekä tämän poika, kauppaneuvos Albert
Oskar S. (1844-94).

1. Juhana Vilhelm S. (1806-81),
filosofi, yhteiskunnallinen kirjailija ja valtiomies,
suom.
kansallisuusriento-jen voimakkain
eloon-herättäjä, synt. 12 p.
tou-kok. 1806 ’ Tukholmassa,
jonne hänen vanhempansa,
laivankapteeni Kristian
Henrik S. ja Maria
Magda-leena Röring, molemmat
syntyisin Suomen
Pohjanmaalta, olivat asettuneet
asumaan. Isä oli Upsalan
yliopistossa opiskellut
filosofiaa ja jumaluusoppia
sekä harrasti
myöhemminkin, merimiestoimensa
ohella,
filosofis-uskonnolli-sia mietiskelyjä, joista on
todisteena m. m. muutama
hänen
kristillis-sweden-borgilaiseen henkeen kirjoittamansa teosofinen
kirjoitus, jota hän itse nimitti
„Härmän-katkis-mukseksi". V. 1813 perhe muutti taas Suomeen,
Kokkolaan. S. kävi 1816-22 koulua Oulussa.
Tultuaan 1822 ylioppilaaksi Turkuun S. ensin aikoi
lukea papiksi, mutta pian heräsi hänessä halu
jatkaa puhtaastaan tieteellisiä opintoja.
Perehdyttyään monivuotisella ahkeralla työllä Hegelin
filosofiseen oppijärjestelmään ja sen rinnalla
muihinkin tieteisiin hän suoritti
kandidaattitutkinnon 1831. Kuului v:sta 1S30 alkaen
,,Lauantai-seuraan" (ks. t.). Toimi opettajana
Helsingin lyseossa, missä opetti 111. m. latinan
kieltä ja julkaisi sen johdosta ensimäisen
kirjansa „Öfningsexempel lämpade tili latinska
språkets etymologi" (1834), mutta erosi tästä
opettajantoiiiiestaan 1836, jouduttuaan
erimielisyyteen koulun johtajan Laurellin kanssa. Tuli
1835 dosentiksi väitöskirjalla ,,Dissertatio
acade-niica absolutismiini systematis Hegeliäni
defen-sura".

J. V. Snellman v. 1837.
(S.H.)

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0796.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free