- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1553-1554

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sofokles ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1553

Sofokles

—Soikio

1554

menestymään elämässä. Tämä nosti Sokrateen ja
Platonin kiivaaseen polemiikkiin tällaista
nuorisoa viehättävää, mutta samalla turmelevaa
pintapuolisuutta vastaan ; ja varsinkin Platonin
tuhoisat hyökkäykset s:eja vastaan ovat
jälkimaailmassa vakaannuttaneet s. nimen huonoa kaikua.

R. L.

Sofokles ks. Sophokles.

Softa (pers.), muhamettilaisen korkeakoulun
fmedresen) oppilas. S :t yleensä edustavat
suvaitsematonta ja vanhoillista islamia. K. T-t.

Sogdiana f-ä’-J> entisen Persian valtakunnan
koillisin maakunta, joka ulottui Jaksartes-jokeen
asti; käsitti nykyisen Bukharan ja tämän ja
Sir-darjan (Jaksartes) välisen osan Turkestania ;
pääkaupunki Marakanda (nyk. Samarkand). J. F.

Sognefjord / -fjörd], vuono Länsi-Norjassa,
Bergenistä pohjoiseen, 180 km pitkä, n. 4 km
leveä, 1,067 m syvä (Balestrandin luona).
Monihaarainen (Færlandsf jord, Sogndalsf jord,
Gaupne-fjord, Aardalsfjord, Lærdalsfjord,
Aurlands-fjord, Nærøfjord y. m.). Suurenmoisen kauniita
maisemia (Jostedalsbræn, Jotunheimen y. m.),
jotka sinne houkuttelevat paljon matkailijoita.
Höyrylaivaliikenne vilkasta.

Sogun (täydellisesti sei-i-tai s. = ,,barbaarit
kukistava ylisotapäällikkö"), Japanissa
feodaali-aikana keisarin ensimäinen vasalli,
todellisuudessa vallaltaan yhtä suuri kuin
frankkilais-kuningasten majordomus. ks. Japani, historia.

Sohar ks. Kabbala.

Sohlberg [sülbärj], ratsuvelvollinen säteri
Sääksmäen pitäjässä 4 km Kuurilan
rautatieasemalta pohjoiseen, käsittää nyk. alustiloineen
1 3/8 manttaalia, n. 500 ha. Kotitarvesaha ja
-mylly. S. mainitaan jo 1405, jolloin sen omisti
kihlakunnantuomari Håkan Knuutinpoika.
1500-luvulla se kuului, kuten Lahinen ja Nyynäisten
kartano (ks. n.), Anna Hogenskildin ja
Hogen-skild Bielken tiluksiin, sekä sittemmin De la
Motte- ja Tammelander-su vuille. — Kartanon
rakennukset sijaitsivat ennen n. s. S:n mäellä,
missä nyk. on omalla palstalla Hämeen
kansanopisto ja Päivölän (ks. t.) koulut. A. Es.

Sohlberg-osakeyhtiö [sülbärj-] Helsingissä,
Suomen suurin läkki-, pelti- ja vaskiteostehdas
(omistaja O.-y. G. W. Sohlberg a.-b.), jonka
1876 perusti G. W. Sohlberg (1851-1913)
aloittamalla vähäisen läkki- ja peltisepänliikkeen
(paitsi perustajaa siinä oli yksi työmies). Se
laajeni nopeasti; valmistusarvo 1880 oli 37,000
mk., 1890 114.000 mk., 1900 347,000 mk. ja
1913 1,300,000 mk.; työväestön lukumäärä 1915
oli 400 henkeä. Valmistuksen päähaarat ovat
rakennusalalla tarvittavat läkki-, pelti-,
vaski-ja rautatyöt., pyöreät, puristetut
maidonkuljetus-y. m. s. astiat, läkkipeltirasiat (myös
väripaine-tut) sekä pronssitaidevalu (ainoa laatuaan
maassamme; suuremmista töistä mainittakoon M. A.
Castrenin kuvapatsas). — V. 1909 liike
muutettiin o.-y:ksi (osakepääoma alkuaan 250,000 mk.,
sittemmin korotettu 325,000 mk:aan,
vararahastot Smk. 314,930:— 1916). Johtajina o.-y:n
perustamisesta saakka insinööri W. A. Sohlberg
ja teknikko Toivo Sohlberg. — Sairas-,
liautaus-ja. eläkerahastoja ei vielä ole, mutta niitä
varten on varattu 95,000 mk. Voitto-osinkoja
jaetaan niille ammattityömiehille, jotka ovat olleet
liikkeen palveluksessa vähintään 5 v. E. E. K.

Sohiman [-ül-], Per August Ferdinand
(1824-74), ruots. sanomalehtimies; innostui jo
nuorena skandinavismin aatteeseen ja lähti
tansk.-saksalaisen sodan sytyttyä 1848
vapaaehtoisena Tanskan armeiaau ; toimi sitten
sanoma-lehtimiehenä, v:sta 1857 „Aftonbladetin"
päätoimittajana ajaen skandinavismin ohessa
vapaamielisiä sisäisiä uudistuksia ja kannattaen m. m.
eduskuntalaitoksen muuttamista, kansanopistojen
perustamista y. m. Hänen poikansa Harald S.
(s. 1858) tuli’ 1890 »Aftonbladetin"
päätoimittajaksi. J. F.

Sohin [zöm], Rudolf (s. 1841), saks.
oikeusoppinut, tuli 1870 ylim. professoriksi
Göttin-geniin ja s. v. vakinaiseksi professoriksi
Freiburgiin, mutta siirtyi 1872 Strassburgin ja 1887
Leipzigin yliopistoon. S. 011 liikkunut useilla
oikeustieteen aloilla julkaisten huomattavia
teoksia oikeushistorian, roomalaisen oikeuden,
kirkko-oikeuden ja Saksan yksityisoikeuden alalta;
lisäksi hän on osoittanut laajoja
jumaluusopillisia tietoja. S :n teoksista mainittakoon: ,,Der
Prozess der Lex S a 1 i e a" (1867); ,,Das Recht
der Eheschliessung" (1875) ; ,,Kirchengeschichte
im Grundriss’’ (1888, suom.); ,,Die Entstehung
des deutsehen Städtewesens" (1890);
,,Kirclien-recht" (1 :nen os. 1892) ; ,,Institutionen des
römisclien Reclits" (1 :nen pain. 1883), josta
sittemmin on ilmestynyt monta uutta painosta ja
m. m. suomennos. Suomennettu on myös hänen
esityksensä Saksan siviililaista. R. E.

Sohva (arab. sof f ah) on myöhäisimpiä
tärkeimmistä huonekaluistamme, tuotu Eurooppaan
17:nnen vuosis. viime puoliskolla. Se on kotoisin
itämailta, missä se oli matoilla peitetty
istuin-ja makuuhuonekalu. S:n muodot ovat
tyylisuuntien mukaan vaihdelleet. Itämaismallista s: aa
nimitetään divaaniksi t. ottomaaniksi.

Soidin, metsolla, teerellä, trapeilla, fasaaneilla,
kurpilla ynnä muutamilla muilla linnuilla
etupäässä keväällä paritteluaikaan tavattavat
omituiset liäämenot, Koiraat koettavat silloin
laulullaan ja siihen liittyvillä erilaisilla
ruumiinliikkeillä voittaa naaraiden suosion puolelleen.

E. M-o.

Soidinsalo ks. S o i s a 1 o.

Soihdut, tähtit., ks. Aurinko.

Soijakakut ks. Öljy kakut ja
Väki-rehu t.

Soijakasvi (Glycine Mspida), hernekukkaisiin
kuuluva, papukasveille lähisukuinen, 0,5-1 m
korkea, 1-vuotinen, karheasti ruskeakarvainen
kierto-kasvi, jolla on pitkäruotiset, 3-sormiset lehdet
ja pienet punertavansiniset kukat, S :n
kotimaa lienee Itä-Aasia ja sitä on siellä
ikivanhoista ajoista suurin määrin viljelty erittäin
rasvarikkaiden (14%) siemeniensä takia.
Kiinassa ja Japanissa kuuluvat siemenet, jotka
lukuisilla eri laaduilla ovat eri väriset,
jokapäiväiseen ruokaan. Rasvanpitoisuutensa takia
käytetään niitä Japanissa muserrettuina yleisesti
voin tapaan. Ruokaöljyä niistä myös
valmistetaan. Ruskea, siirappimainen soijakastike, jota
valmistetaan seosta 1-3 v:n ajan homesienten
avulla käyttämällä, on yleinen ruuanlisä koko
lämpimässä Aasiassa. Se on jo Euroopassakin
käytännössä. iv. L.

Soijapapu ks. Soijakasvi.

Soikio ks. Ellipsi.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0807.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free