Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sosiaalidemokratia
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1643
Sorvinkivi—Sosiaalidemokratia
1649
kistaa hallitsijan itsevaltiuden ja saattaa
voimaan kansanvaltaisen liittotasavallan.
Taloudellisessa suhteessa he vaativat mitä pisimmälle
menevää teollisuustyöväen suojelusta ja
maataloudellisesi käytetyn yksityisen maaomaisuuden
kunnallistuttamista sekä väliaikaisesti
talonpoikaisia vuokraajia suosivaa lainsäädäntöä.
Muiden ryhmien ohjelmat ovat Erfurtin ohjelman
mukaiset. Nykyisen duuman 419 jäsenestä on 12
sosiaalidemokraattia.
P o h j o i s-A meriikan
Yhdysvalloissa on työväenliike viimeaikoihin saakka
pa-xaasta päästä kulkenut ammattiyhdistyksellisten
ja sosiaalireformatoristen pyrintöjen puitteissa.
Tämä koskee erityisesti Yhdysvaltain kahta
suurinta työväenjärjestöä »ameriikkalaista työväen
federatsionia" (American federation of labor) ja
„tvönritareita" (Knights of labor). Sosialismilla
oli alkuansa enimmin kannattajia maahan
muuttaneiden ja varsinkin saks. siirtolaisten
keskuudessa. Nämä perustivat 1860-luvulla ,,yleisen saks.
työväenyhdistyksen", joka liittyi
Internatsio-naleen, ja 1877 ,,sosialistisen työväenpuolueen".
V. 1895 ,,työnritareista" erosi „sosialistinen
ammattiyhdistys- ja työväenallianssi", joka liittyi
läheisesti ,,sosialistiseen työväenpuolueeseen"
pannen niinkuin sekin pääpainon työväenluokan
valtiolliseen toimintaan. Molemmat nämä järjestöt
saavuttivat verraten vähän kannatusta. Mutta
samaan aikaan syntyi niiden ulkopuolella uusi
sosialistinen liike, joka 1897 vei ,,Ameriikan s."
nimisen järjestön perustamiseen; siitä erosi seur.
v. ryhmä ,,Ameriikan sosiaalidemokraattinen
puolue", joka 1901 otti nimen »sosialistinen puolue".
Tämä puolue, jonka 1904 hyväksytty ohjelma on
marxilainen, kasvaa nopeasti, niin että
sosialismilla on jo. tätä nykyä Yhdysvaltain
työväenliikkeessä varsin huomattava merkitys. Tämän on
vaikuttanut m. m. ammattiyhdistysliikkeen
kasvava vastustus, maahan tulvailevain euroopp.
työmiesten kilpailun epäedullinen vaikutus
palkkoihin, myöskin se seikka, että Yhdysvaltain
maa-alue on pian kokonaan viljelykseen otettu.
Myöskin Balkanin niemimaan maissa,
Romaaniassa, Bulgaariassa, Serbiassa, Kreikassa,
on s. saavuttanut jonkun verran jalansijaa;
samaten Japanissa. Austraaliassa on
olemassa voimakas työväenliike, mutta puhtaasti
sosiaalidemokraattista se on vain vähissä
määrin.
Suomessa työväenliike alkoi 1880-luvulla.
Silloin perustettiin joukko työväenyhdistyksiä,
joiden johto oli aluksi kokonaan porvarillisten
ainesten käsissä. Seur. vuosikymmenellä
rupesivat sosialistiset aatteet saamaan jalansijaa
kaupunkien työväestön keskuudessa. V. 1899
perustettiin työväenyhdistysten edustajain kokouksessa
Turussa ,,Suomen työväenpuolue", joka Forssan
kokouksessa 1903 otti nimekseen
»sosiaalidemo-kraattinen puolue Suomessa". Puolueen
Forssassa hyväksytty ja vuonna 1911 Helsingin
kokouksessa osittain muutettu ohjelma on saks.
Erfurtin ohjelman mukainen. Siinä vaaditaan
köyhälistön vaikutusvallan lisäämistä kaikilla
julkisen elämän aloilla, kunnallisten
äänioikeus-olojen uudistusta, koulupakkoa,
työväensuojelus-lainsäädännön kehittämistä, yleistä kieltolakia,
verotuksen uudistusta y. m. Maatalousohjelmassa
vaaditaan m. m., että torpparit ja mäkitupalai-
set on yleisen alustalaisvapautuksen kautta
autettava sorronalaisesta tilastaan, että maatyöväen
asemaa on lainsäädännöllä suojeltava ja
parannettava sekä että maatalouselinkeinoa on yleensä
edistettävä. Oulun kokouksessa 1906
hyväksyttiin täydentävä vaaliohjelma, jossa lähimmässä
tulevaisuudessa toteutettavat uudistukset
lähemmin määritellään. Puolue harrasti ensi aikoinaan
varsinkin valtiollisen äänioikeuden laajentamista.
V. 1906 saatiinkin eduskuntareformin yhteydessä
hyväksytyksi yleinen, yhtäläinen ja välitön
äänioikeus. V:n 1907 vaaleissa sosiaalidemokraattinen
puolue sai 312,214 ääntä ja 80 edustajaa, v:n
1913 vaaleissa 329,946 ääntä ja 90 edustajaa. —
Puolueeseen kuuluvat järjestöt saavat olla minkä
nimellisiä yhdistyksiä tahansa. Samassa
kunnassa olevat puolueeseen kuuluvat yhdistykset
(»puolueosastot") valitsevat
kunnallistoimikun-nan pitämään huolta puolueasioista kunnassa.
Vaalipiirikokous, johon kunnissa olevat
kunnallisjärjestöt tai, missä niitä ei ole,
puolueosastot valitsevat edustajia, asettaa
piiritoimikunnan. Korkein valta puolueen asioissa
on puoluekokouksella, johon valitaan
jäseniä vaalipiirittäin yksi kutakin 500 jäsentä
kohti. Puoluekokous asettaa puoluetoimikunnan
(2 puheenjohtajaa, sihteeri, 4 vakinaista, 5
varajäsentä), joka on puolueen toimeenpanevana
hallintona. Sen yläpuolella on puolueneuvosto,
johon paitsi puoluetoimikunnan jäseniä kuuluu
piirikokouksien valitsemat ja puoluekokouksen
hyväksymät jäsenet, yksi kustakin vaalipiiristä,
sekä erikielisten liittojen valitsemat neljä
edustajaa. Erinäisissä tapauksissa voidaan puoluetta
koskevat asiat ratkaista yleisellä
puolueäänes-tyksellä. V. 1908 kuului puolueeseen 1,127
järjestöä, 71,266 jäsentä, v. 1914 1,554
yhdistystä, 51,520 jäsentä. Puoluehallinto sijaitsi
alkuaan Turussa, v:sta 1906 Helsingissä.
Puolueen pää-äänenkannattaja on Helsingissä
ilmestyvä »Työmies"; muista puolueen
sanomalehdistä mainittakoon »Sosialisti" (Turussa),
»Kansan lehti" (Tampereella), »Työ" (Viipurissa),
»Kansan tahto" (Oulussa). —
Sosiaalidemokraattisen puolueen läheisessä yhteydessä on »Suomen
ruots. työväenliitto" (»Finlands svenska
arbe-tareförbund", per. 1900);
»sosiaalidemokraattinen naisliitto", per. 1900, joka myöskin johtaa
sosiaalidemokraattista lastenliikettä, n. s.
Ihanne-liittoa, ja jonka äänenkannattajana on
»Työläisnainen"; »sosiaalidemokraattinen nuorisoliitto"
(per. 1906), jonka äänenkannattajana on
»Työläisnuoriso"; »maanvuokraajainliitto" (per. 1910).
äänenkannattajana »Maanvuokraaja" ja »Suomen
ammattijärjestö" (ks. Ammattiyhdistys).
Kansainväliset sosiaalidemo-
kraattiset järjestöt. Internatsionalen
hajottua 1870-luvulla 011 eri maiden
sosiaalidemokraattisten puolueiden välillä ylläpidetty
yliteen-kuuluvaisuudentuntoa kansainvälisissä
sosialisti-kongresseissa (ks. Työväenkongressit).
Samassa tarkoituksessa perustettiin Pariisin
kongressissa 1900 »kansainvälinen sosialistinen
toimisto" (secrétariat socialiste international),
asemapaikkana Bryssel. Siinä on kullakin maalla
1-3 edustajaa ja sen tehtävänä on koota ja
julkaista työväenjärjestöjen kehitystä ja nykyistä
tilaa valaisevia tietoja, valmistaa kansainvälisiä
kongresseja, perustaa sosialistinen kirjasto ja ar-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
