Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sosialismi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1653
Sosialismi
1655
»luonnollinen järjestys". Koska sen
toteuttamista on tähän asti estänyt ihmisten
tietämättömyys ja erehdykset, on totuus saatettava ilmi.
Kun on saatu selville »luonnollisen järjestyksen"
ikuiset lait, on onnen ja sopusoinnun tila
itsestään toteutuva. Koska siis sosiaalinen kysymys
on tietämisen probleemi, on sen ratkaisemiseksi
tärkeintä, että totuus julistetaan kaikille
ihmisille, ei ainoastaan köyhille ja sorretuille, vaan
myöskin rikkaille ja mahtaville, ja ennen
kaikkea juuri näille, sillä jos heidät saadaan
vakuutetuksi uuden opin totuudesta, on sen
toteutuminen tapahtuva sitä pikemmin. Useat
ratsionaa-liset sosialistit olivat myöskin sitä mieltä, että
s:n mahdollisuus oli näytettävä toteen
perustamalla pieniä sosialistisia yhteiskuntia. Ne
kokeet, joita tässä suhteessa tehtiin, eivät
kuitenkaan vieneet tarkoitetuille perille, sillä tällaiset
yhteiskunnat tavallisesti hävisivät hyvin pian.
Poliittisen toiminnan ja ennen kaikkea
väkivallan käyttämisen yhteiskunnallista kysymystä
ratkaistaessa useimmat ratsionaalisen suunnan
edustajat hylkäsivät, mutta olipa heidän
joukossaan niitäkin, jotka, pitivät sitä tarpeellisena
(Babeuf ja babouvist.it). Ratsionaalisia
sosialisteja olivat useimmat ennen v:ta 1840
esiintyneet sosialistiset ajattelijat. Huomattavimmat
heistä ovat ransk. F. N. Babeuf, Ch. F o
u-r i e r. E. C a b e t, engl. Bob. O w e n, W. Thorn
p-s o n, saks. W. Weitling (ks. n.). —
Ratsionaalisen s:n utopisella kannalla on yhä edelleen
nykyajan anarkismi ja osittain myös n. s.
syn-dikalismi (ks. t.). Ratsionaalis-utopisia aineksia
on hyvin paljon myöskin historiallisessa s:ssa..
Periaatteellisesti viimemainittu kuitenkin on
toisella kannalla. Sen pohjana on se historiallinen
katsantokanta, joka pääsi valtaan 19:nnellä
vuosis. ja joka on 18:nnen vuosis.
ratsionaalisen käsityksen jyrkkä vastakohta. Tämän
historiallisen käsityksen mukaan
yhteiskuntajärjestys ei ole järjen mielivaltainen luoma,
vaan yhteiskunnassa vallitsevien valtasuhteiden
ilmaus. Ei ole olemassa mitään »luonnollista
järjestystä" voimassa olevan rinnalla..
Viimemainittu on yhtä luonnollinen ja järjellinen kuin
mikä muu hyvänsä. Se ei ole paras
ajateltavissa oleva, mutta se on tiettynä ajankohtana
ainoa mahdollinen. Omistaen tämän käsityksen
historiallisen s:n edustajat väittivät, ettei
sosialistista järjestystä voitu mielivaltaisesti
loihtia esiin. Heidän mielestänsä se oli
toteutettavissa vain määrättyjen historiallisten edellytysten
vallitessa, mutta he väittivät myöskin, että nämä
edellytykset olivat olemassa juuri nykyisessä
kapitalistisessa yhteiskunnassa. He koettivat siis
johtaa s:n nykyisistä oloista ja väittivät mikä
enemmän mikä vähemmän selvästi, että nykyisen
kapitalistisen yhteiskunnan täytyy välttämättömästi
kehittyä sosialistiseksi. Ranskassa edustavat
historiallista s:ia H. S a i n t-S i m o n ja hänen
oppilaansa (ks. Sain t-S i m o n ja
Saint-s i m o n i s m i), C. Pecqueur, B u c h e z,
L. Blanc (ks. n.). Proudhon (ks. t.) oli
pikemmin anarkisti kuin sosialisti. Buehez ja Blanc
koettivat käytännössä kehittää jo aikaisemmassa
s:ssa esiintynyttä assosiatsioniaatetta. He
pitivät nykyisen talousjärjestyksen pahimpana
epäkohtana vapaan kilpailun synnyttämää sekä
työväelle että liikkeenharjoittajille turmiollista
anarkiaa ja luulivat sen olevan poistettavissa
työväen tuotanto-osuuskunnilla, jotka Buchez
halusi perustaa työväen oman avun, Blanc
valtion avun nojaan. Blancin mukaan valtio oli
saava tätä avustusta varten tarvittavat varat
ottamalla omaan haltuunsa sellaiset tärkeät
liikealat kuin vuorikaivokset, rautatiet, pankki- ja
vakuutuslaitokset. Saman ammattialan eri
tuotantolaitosten välisen kilpailun estämiseksi nämä
oli alistettava yhteisen johdon alaisiksi. Kun
aikaisemmista sosialisteista huomattavimmat —
Saint-Simon, Fourier, Owen — eivät halunneet
uudistaa ainoastaan talousjär jestystä, vaan
myöskin saada aikaan yleisen koko ihmiskunnan
sivistyksellisen uudestasyntymisen. kiinnittivät Buchez
ja Blanc huomionsa yksinomaan
talousjärjestyk-seen ja rajoittivat tehtävänsä sen uusimiseen.
Samalla kuin he arvostelivat nykyistä järjestystä,
he koettivat siitä löytää ne tekijät, joita
hyväkseen käyttämällä nykyinen talousjärjestys voitiin
johtaa uusille urille. Varsinkin Blancin oppi vie
siten siltana vanhemmasta s:sta siihen
historialliseen ja realistiseen s:iiu, jota edustavat saks.
K. J. R o d b e r t u s, K. Marx, Fr. Engel s,
F. L assai le (ks. n.) ja jota usein nimitetään
»tieteelliseksi s:ksi". Marxilaisuus, jossa
yhtyvät tieteelliseksi järjestelmäksi aikaisemman s:n
elinkykyiset ajatukset, edustaa s:n korkeinta
saavutusta sekä teoreettisessa että
käytännöllisessä suhteessa. Kun aikaisempi s. sai
kannatusta ainoastaan pienessä piirissä ja —
muutamia poikkeuksia lukuunottamatta —
pysyi vieraana työväen pyrinnöille, on Marxin
oppi temmannut mukaansa melkein koko
nykyaikaisen työväenliikkeen. Marx on
antanut työväenliikkeelle sen sosialistisen
päämäärän ja osoittanut tähän päämäärään vieväksi
keinoksi luokkataistelun, mikä yleensä oli
vanhemmalle s:lle vieras tai ainakin vastenmielinen
ajatus. Marxilaisuuden kautta työväenliike on
itsenäistynyt ja muuttunut yhä enemmän
kansainväliseksi, mutta samalla myöskin yhä enemmän
tosioloja huomioon ottavaksi, minkä johdosta
Marxinkin teoriassa ilmenevä kumouksen
(revo-lutsionin) ajatus on saanut yhä enemmän
väistyä marxilaisuuden varsinaisena pohjana olevan
kehityksen (evolutsionin) ajatuksen tieltä.
Useiden maiden sosiaalidemokratiassa tätä nykyä
esiintyvä revisionismi 1. reformismi
koettaa sekä teoriassa että käytännössä kehittää
juuri tätä marxilaisuuden evolutsionistista
puolta. Kumouksen ajatusta taas ajaa nykyajan
sosialistisessa liikkeessä nimenomaan s y n d i k
a-1 i s m i. vrt. Marxilaisuus,
Sosiaalidemokratia, Syndikalismi.
Muista sosialistisista teorioista erillään on
mainittava maa- 1. a g r a a r i-s» joka tahtoo
pysyttää pääoman yksityisomaisuutena, mutta vaatii
maan yhteisomistusta (maan kansallistuttamista,
maan kunnallistuttamista). Tämän suuntaisten
oppien aikaisimpia esittäjiä olivat engl. T h o m a s
Spence (1750-1814) ja Char les Hall
(1745-1825). Teoksessaan ..The effects of civilisation
on the people in european states" (1805)
viimemainittu väittää, että nykyisen järjestyksen
vallitessa suuri osa työläisen työn tuottoa menee
maakoron muodossa maanomistajalle ja ehdottaa
tämän epäkohdan poistamiseksi, että valtio ottaisi
omakseen maan ja jakaisi sen perheille palstoina,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
