Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Symblefaroni ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
751 Symbolistit
Symbolistit, symbolismin (ks. t.)
kannattajat.
Symeon(n. 960-1040), ,.ti 11 s i t e o 1 o g i", kreik.
munkkijohtaja ja teologi Konstantinopolissa,
itämaisen kirkon ja munkkilaisuuden etevin
mystikko. Hänen ajatuksensa edustavat kenties per
soonallisinta kristinuskon käsitystä, mikä kreik.
kirkon pohjalla on saavutettu. S. uskoi
haltioituneen näkemyksen (ekstaasin) hetkinä saaneensa
katsahtaa Jumalan luomattomaan kirkkauteen:
hän opetti, että ainoastaan persoonallisesti eletyllä
ja omistetulla on arvoa uskonnossa ja että uskonto
ei ole orjaileinista, vaan autuutta ja iloa
Jumalassa. S. on kreik. kirkon etevimpiä
hymnirunoi-lijoita. Kun etevimpänä pidettyä kirkkoisää
Gregorius Naziansilaista itämailla kunnioitettiin
,,teologin" arvonimellä, merkitsi S :lle annettu
nimitys „uusi teologi", että hänet tunnustettiin
samanarvoiseksi. J. G.
Symetria ks. S y m m e t r i a.
Symfilia ja s y m f i i 1 i t ks. Symbioosi
ja M u u rahaisvieraa t,
Symfonia (kreik. symphimi’a =
yhteensointu-minen), muinaiskreik. musiikissa = konsonanssi
(ks. t.); ks. Sinfonia. I. E.
Symfyysi (kreik. symphysis =
yhteenkasvami-nen, yhtyminen), rustosauma, kiinteiden
jänteiden tai kalvojen muodostama luiden liitoskohta,
varsinkin lantiossa.
Symmachus, Quintus Aurelius (n. 340
402), roomal. puhuja ja valtiomies, oli
kristinuskon vastustajien johtomiehiä Koomassa. S., joka
oli kaupunginpäällikkönä 384-385 ja konsulina
391, on jättänyt jälkeensä puheita (katkelmia
säilynyt) sekä kirjeitä (10 kirjaa, julk. O. Seeck,
1883). K. J. n.
Symmagmaattinen (kreik. syn = yhteen, ja
magma = kiinteä massa). S:isia ovat
eruptiivi-vuorilajit, jotka ovat differentsiatsionin kautta
syntyneet samasta magmasta. P. E.
Symmetria (kreik. symmetri’ä = oikea suhde),
sopu-, tasasuhtaisuus ks. Symmetrinen.
Symmetrinen (ks. Symmetria),
tasasuh-tainen. Geometriassa sanotaan kahden pisteen
sijaitsevan symmetrisesti suoraan viivaan tai
tasoon nähden, kun suora tai taso on
kohtisuorassa pisteitä yhdistävää janaa vastaan sen
keskipisteessä. Suoraa viivaa sanotaan
symmetri a-a k s e 1 i k s i ja tasoa
symmetria-tasoksi. Kaksi tasoa tai kappaletta ou s :tä
tasoon nähden, kun jokaista pistettä toisella
pinnalla tai kappaleella vastaa toinen tasoon
nähden s. piste toisella. Pinnan tai kappaleen kanssa
s. suure on siis yhteellinen edellisten
tasopei-lissä synnyttämän kuvan kanssa, mutta s :t
suureet eivät silti ole yhteellisiä, yhtä vähän kuin
kappale ja sen kuvakaan, koska niitä ei voida
asettaa päällekkäin, niin että ne yhtyisivät. ■—
S:iksi määrättyihin lukusuureisiin nähden
sanotaan algebrassa funktsioneja ja yhtälöitä, jotka
eivät muutu, kun nämä suureet keskenään
vaihtavat paikkaa. Siten ovat esim. x4-y-\-z = 0;
xy-\-xz-\-yz = 0 ja xyz = 1 s:iä yhtälöitä. Jos
tunnetaan tällaisen yhtälöryhmän yksi
juuri-ryhmä, niin saadaan muut juuriryhmät
permutoi-malla ensinmainitut juuret kaikilla eri tavoilla.
U. S:n.
Symonds [simondz t. saimandz], John
Addiugton (1840-931, engl. runoilija ja kult-
—Sympatia 752
tuurihistorioitsija; tunnettu varsinkin
renesans-sia käsittelevistä tutkimuksistaan: „Introduction
to the study of Dante" (1872), ..Renaissance in
Italy" (pääteos, 7-os., 1875-86), ..Shakespere^
predecessors in the English drama" (1884), „Ben
Jonson" (1886), „Life of Michelangelo Buonar
roti" (2-os., 1892), ..Boccaccio" (1894) y. m.
E. R-r.
Symons /seimonnj, Barend (s. 1853),
alankom. filologi, Groningenin yliopiston
professori, on tullut tunnetuksi germ. sankaritarujen
tutkijana. Paulin suureen kokoomusteokseen
„Grundriss der germ. Philologie" (3:nteen
niteeseen)’ hän on kirjoittanut esityksen
sankaritarusta (,,HeIdensage" 2:nen pain. ss. 606-734).
Muista julkaisuista mainittakoon laajalla
johdannolla varustettu Kudrun-eepoksen kriitillinen
teksti (1883, 2:nen pain. 1914). H. S-hti.
Sympaali ks. Symbaali.
Sympaattinen (ks. Sympatia), myötätun
toa herättävä, miellyttävä. -— S. hermosto
ks. S i s ä 1 in y s h e r m o s t o.
Sympateettinen hoito (ks. Sympatia), etu
päässä suggestiivisiin vaikutuksiiu perustuva
hoitokeino, jossa kaikenlaisia itsessään
merkityksettömiä menettelytapoja ja esineitä käyttäen
herätetään potilaassa usko tervehtymiseen.
Sympathicus, t r u n c u s s., ks. S i s ä 1 m v
s-h e r m o s t o.
Sympatia (kreik. xympa’tlteia, saks. Mitgefiihli
1. myötätunteisuus on taipuvaisuus tuntea toisen
olennon mielihyvää omana mielihyvänä (myötä
ilo) ja mielipahaa omana mielipahana (säälii
S:aan sisältyviä yksityisiä tunnetiloja nimitr
tään sympaattisiksi tunteiksi. Mai
nitun merkityksen ohessa, joka lienee yleisin, on
s :11a kuitenkin sekä jokapäiväisessä
kielenkäv-tännössä että sielutieteessä useita muita merki
tvksiä. Varsin usein tarkoitetaan s :11a sitä välit
tömältä ja perustelemattomalta tuntuvaa mielty
mystä, jota henkilö, usein ihan alun perin, voi
tuntea jotakin toista henkilöä tai jotakin asian
kohtaan. Perustelemattomuus on tietysti vain
näennäistä, mutta usein on sekä henkilön itsensii
että muidenkin vaikeata osoittaa mieltymyksen
svitä, vaikkapa niitä koetettaisiin tietoisesti
etsiäkin. Muutamat sielutieteilijät (esim. F. Jodi
katsovat s:ksi sitä kykyä, että yksilö voi omassa
mielessään jäljitellä eli kuvastaa toisen tunteita,
kokea samoja tunteita kuin toinen, riippumatta
siitä, miten hän toisen tunteisiin suhteutuu.
Tässä merkit3rksessä esim. vahingonilo ja jul
muus ovat sympaattisia tunteita huolimatta siitä
ettemme niissä tunne toisen yksilön kärsimyksili
ominamme, vaan hänen kärsimyksinään, joista
häneen kohdistuvan pahansuonnin takia samalla
nautimme. Samoin ylpeys ja häpeä ovat tässä
merkityksessä sympaattisia tunteita, sillä niissä
me mielessämme kuvastamme sitä kunnioitusta
ja ihailua tahi sitä halveksintaa ja pilkkaa, jota
toiset tuntevat meitä tai meidän tekojamme koh
taan, ja suhteudutamme nämä tunteet omaan
itsetuntoomme ja itserakkauteemme. Toiset
sielu-tieteilijät käsittävät s:n siksi mielihyvän
tunteeksi, jota tunnemme, kuin muissa ihmisissä huo
maamme samoja mielihyvän tai mielipahan
tunteita kuin mitä meillä itsellämme olisi samoissa
tilanteissa (vrt. ruotsin kielen mukaista sanonta
tapaa „sympatiseerata jonkun kanssa"). Kun
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
