Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Syrlin ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
799
Sysola—
Sytyttäjä
800
ramoistenjoen kautta Nuoramoistenjärveen (81,68 m yl. merenp.); tästä vie
Virtain-joki Majuvesi nimiseen Päijänteen lahteen (jonka
pohjoisrannikolla sijaitsee Sysmän kirkonkylä).
S. r. tuo Päijänteeseen keskiveden aikaan 8 m3
vettä sek:ssa (korkean veden aikaan 35 m3 ja
matalan 4 m3). L. H-nen.
Sysola, joki Koillis-Venäjällä, melkein
kokonaan Vologdan kuvernementissa, Vytšegdan
lisäjoki vas., alkaa Vjatkan kuvernementin
koilliskolkasta, virtaa luoteista, sitten pohj.
pääsuuntaa, laskee Vytšegdaan Ustj-Sysoljskin
(„Syrjäänien pääkaupunki”; 5,393 as. 1911) kohdalla;
362 km, leveys paikoin 200 m. Suurimmat
lisäjoet: Nydyb, Kažim oik., Tšernaja, Vizinga vas.
Kulkukelpoinen S. on Kajgorodokista alkaen
(250 km); laivaliikenne kuitenkin vähäpätöistä.
— S:n ympärillä asuu syrjäänejä.
Syssitiat (kreik. syssi’tia, < syn = kanssa,
sVtos = ruoka), muin. kreikkalaisten keskuudessa
paikoittain käytännössä olleet yhteiset miesten
ateriat. Spartassa kaikki täysikäiset kansalaiset
olivat velvolliset nauttimaan päivän pääaterian
s:ssa, joihin jokaisen tuli kontunsa tuotteista
toimittaa säädetty määrä ohria, viiniä, juustoa
ja viikunoita sekä rahaa sianlihan
hankkimiseksi. Tärkeimpänä ruokalajina oli n. s. musta
keitto. Lisäksi saattoi joku osanottaja tarjota
metsänriistaa, vehnästä y. m. s. (n. s. epaikla).
Aterioitiin kaupungin ulkopuolella olevissa
majoissa, n. 15 miestä kussakin. Ruokakunta
täydensi itsensä palloäänestyksellä. Se oli samalla
telttakuntana (syslc^nion) sodassa. Spartalainen,
joka laiminlöi s., joko siksi, ettei pystynyt
säädettyihin suorituksiin tai muusta syystä, menetti
kansalaisoikeutensa. Spartassa s:n nimenä oli
phidi’tia. — Kreetassa kansalaisten ateriat
niinikään olivat yhteisiä; niitä ei nautittu
maja-kunnittain, vaan suuressa „miesten salissa” (siitä
nimi andreion); ainakin muutamissa kaupungeissa
yhteisateriat olivat kommunistisesti järjestetyt
siten, että valtio ne kustansi. — Nähtävästi s.
perustuivat ikivanhoihin tapoihin, jommoisia on
havaittu useiden villikansojen keskuudessa;
Kreikassa ne säilyivät etupäässä vanhoillisimmissa
yhteiskunnissa. O. E. T.
Systeemi (kreik. systēma = monista osista
muodostettu kokonaisuus), järjestelmä (ks. t.) ; ks.
Geologiset muodostumat. —
Systemaatikko, järjestelmän laatija. —
Systemaattinen, järjestelmällinen.
Systemaatikko ks. Systeemi.
Systemaattinen ks. Systeemi.
Systematiikka (ks. Systeemi),
järjestelmäoppi, järjestelmällinen rakenne, opastus
järjestelmän laatimiseen. — Kasvit. ja eläint. Kasvi- ja
eläin-s:n pyrkimyksenä on selvittää maapallon
eliömaailman kokoonpano ja ryhmittää kasvit ja
eläimet kummatkin luonnolliseen järjestelmäänsä,
jonka tarkoituksena toiselta puolen on palvella
käytännöllistä yleiskatsauksellisuuden tarvetta,
toiselta puolen taas mahdollisuuden mukaan
kuvastaa eliöiden polveutumissuhteisiin
perustuvaa sukulaisuutta ja alempaa t. korkeampaa
kehitysastetta. Siten s:n päämääränä lopulta on
todellisen, asianomaisten tieteiden kaikkien eri
haarain saavutuksiin nojaavan fylogeneettisen
järjestelmän aikaansaaminen. Tässä suhteessa
eläin-s. yleensä on ehtinyt pitemmälle kuin
kasvi-s.; mitään lopullista järjestelmää ei tietysti
kumpikaan ole voinut eikä voi laatia.
Kasvi-s:sta (ja s:sta yleensä) on lähemmin tehty selkoa
kirjoituksessa Kasvijärjestelmä, ks.
lisäksi Kasvitiede, Eläimet ja
Eläintiede. Tässä mainittakoon lisäksi vain suom.
oppisanastossa tav. käytetyt tärkeimmät
ryhmä-nimitykset:
Kasvisystematiikka. Eläinsystematiikka
Kaari (Rivistö, Phylum) Pääjakso (Divisio, Phylum)
Luokka (Classis) Luokka (Classis)
Parvi (Ordo) Lahko (Ordo)
Heimo (Familia) Heimo (Familia)
Suku (Genus) Suku (Genus)
Laji (Species) Laji (Species)
Näiden lisäksi käytetään tarpeen mukaan
lisäryhmiä: alakaari, alaluokka, alaheimo, alasuku
alalaji, muunnos j. n. e. Edellämainittujen
systemaattisten käsitteiden luonteesta ks. lähemmin
Laji (vrt. myös Polveutumisoppi).
I. V-s.
Système de la nature [aistSm da la naty’r]
(ransk.), kuuluisa materialistinen ja ateistinen
teos, ilmestynyt 1770, ks. Holhach.
Systerbäck [-bek] ks. Rajajoki ja Siestarjoki.
Systole, fysiol., sydämen supistumisvaihe, ks.
Sydän, palsta 733.
Syttymispiste, se lämpötila, johon aine
täytyy kohottaa, jotta syttyminen tapahtuisi. S.
riippuu, paitsi kunkin aineen erikoisista
ominaisuuksista, palamisen reaktsionilämmöstä,
lämmön johtokyvystä, ympäristön lämpötilasta,
paineesta y. m. m. suhteista. S. S.
Sytyttäjä. Pyssyissä sytytettiin ruutipanos
alkujaan avonaisella liekillä tahi n. s. luntulla.
mutta 16:nnella vuosis. ruvettiin niissä
käyttämään piilukkoa (ks. t.; vrt. Ampuma-aseet).
1800-luvun alussa piilukko korvattiin nallilukolla,
jossa ruudin s:nä oli jo nalli; se asetettiin
nallipiikin kärkeen, syttyi hanan iskusta ja
nallipiikin reiän kautta tunkeutui liekki
ruutipanokseen. Nykyisissä takaaladattavissa pyssyissä on
s:nä nalli, joka on upotettu patruunan perään
sorvattuun syvennykseen. Nalli on vaski- t.
messinkilevystä puristettu pieni kuppi, jonka
pohjalle on valettu kerros räjähdyselohopeaa.
Sytytysmassa niissä usein päällystetään hyvin
ohuella metallikerroksella, joka suojelee sitä kosteudelta. — Salonkikiväärin patruunat ovat
ilman nallia; niissä on räjähdyselohopea valettu
patruunakotelon uurteeseen, joka hanan lyönnistä
litistyy sytyttäen räjähdyselohopean.
Tykeissä oli s:nä alkujaan lunttu, jolla
tuli vietiin sytytysreiässä olevaan ruutiin tahi
sytytvsmassaan. Uudemmissa takaaladattavissa
tykeissä, joissa käytetään patruunia, on s:nä
nalli, mutta suuremmissa tykeissä, joissa ei enää
käytetä patruunia, toimii s:nä sytytyspilli
(ks. t.).
Räjähtävien tykinkuulien s:t ovat
kehittyneet pääasiallisesti vasta takaaladattavien
tykkien tultua käytäntöön. Niitä on kolmea lajia,
nim. sysäys- l. lyönti-s., aika-s. ja
yhdistetty s.
1. Sysäys- l. lyönti-s:ää käytetään
granaatissa, jossa se saa aikaan räjähdyspanoksen
syttymisen sillä hetkellä, jolloin granaatti
tiellään kohtaa äkillisen vastuksen. Tämä koje, joka
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
