Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tagore ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1061
Tagore
1062
in. m. Pariisin suuren oopperan priina ballerinan
(ensim. tanssijattaren) aseman ja oli naimisissa
kreivi Gilbert de Voisins’in kanssa, ja Paul "1".
(1808-84), joka oli balettimestari ja suosittujen
balettien sommittelija Berliinissä ja jonka tytär
Maria T. (1833-91) oli kuuluisa tanssijatar,
naimisissa ruhtinas Jos. WindiscligrBtzin kanssa.
E. K-r.
Tagore ftägorj, Kabindranath (bengaal.
kiel. nthindroniith thäkur) (s. 1861), nykyis-int.
runoilija, s. Kalkutassa
6 p. toiikok. 1861. T.
kuuluu vanhaan hindulaiseen
ylimyssukuun, joka on
entuudestaan tunnettu
kirjallisista ja taiteellisista
harrastuksistaan, ja jonka
useat jäsenet varsinkin
viime vuosisadalla ovat
tehneet itsensä
huomatuiksi Intian ja lähinnä
Bengaalin
sivistysriento-jen ja henkisen elämän
johtajina. Ennen kaikkea
muistettava on runoilijan
isä Dëbèndranäth,
tunnettu liikanimeltä maliarsi
„suurpyhimvs", joka tuli
kuuluisaksi voimakkaana uskonnollisena
persoonallisuutena ja yhtenä „Brähmo
samädz"-liik-keen johtajista. Häneltä K. sai varhaisimmasta
lapsuudestaan saakka mitä huomattavimpia
vaikutteita varsinkin uskonnollisessa suhteessa.
Saatuaan kasvatuksensa osaksi koulussa, osaksi
kotonaan isänsä johdolla T. tuli 17-vuotiaana
Lontooseen, jossa opiskeli vuoden ajan ja palasi
sitten takaisin kotimaahansa, antautuen
yksinomaan kirjallisiin harrastuksiin ja saavuttaen
pian mainetta, etevänä runoilijana. Mentyään
23 v:n iässä naimisiin T. muutti maalle
hoitamaan perheen tiluksia Ganges-virran varrella, ja
tänä lähes pari vuosikymmentä kestävänä
ajanjaksona syntyy suurin osa hänen nykyään yli
50 teosta käsittävästä tuotannostaan, T:u
uno-ruudenrunous on usein hehkuvan aistillista
rakkauslyriikkaa, joka aikoinaan herätti
ankaraa suuttumusta jyrkän moraalisissa ja
oikeaoppisissa hinduissa; nämä pitivät sitä
epäsiveellisenä ja syyttivät tekijää nuorison
turmelemisesta. Pelko oli kuitenkin aiheeton: runoilijan
. myrsky- ja kiihkokausi" tyyntyy, hänen
olemuksensa vahvimmat, henkiset pohjavirtaukset
pääsevät voitolle ja hänen rakkausrunoutensa
puhdistun. syventyy ja kirkastuu sekä saa enemmän
henkevyyttä, tulematta siltä platoniseksi. Näiltä
ajoilta, runoilijan 25-35 ikävuoden väliltä, ovat
peräisin hänen kauneimmat lyyrilliset runonsa,
kokoelmat sellaiset kuin „Prabhätasangit"
f Auringonnousun lauluja), ..Sandhyasangit"
(Iltahämärän lauluja), „Gänër babi" (Laulukirja),
„Kari o kömal", „Tsaitäli", ,.Manasi" ,,Sönär
tari" (Kultainen venhe), ,,Tsiträ" y. m. Kolmesta
viimemainitusta teoksesta runoilija on tehnyt
engl. käänrfcsvalikoiman ..The gardener" (1913),
joka sitten -on ilmestynyt useimmilla euroop.
kielillä (myös suom. ..Puutarhuri"). T. oli
alkanut runoihinsa jäljittelemällä Bengaalin vanhoja
n. s. Vaisnava-runoilijoita, jotka ylistivät
varsinkin aikaisemmin aistillisuutta uhkuvin eroot-
tis-mystillisin lauluin Visnu-Krisna jumalaa ja
kertoilivat hänen ja paimentyttö KädluVn
rakkaudesta. Myöhemmin tämä runous tulee
puhtaammaksi ja saa enemmän uskonnollishenkisen
leiman, millaisena sitä edustaa varsinkin
visnu-laisuuden suuri reformaattori Tsaitanja Deva.
joka on jättänyt syvät jäljet Tagoren
miehuuden-aikaiseen runouteen. Kuten rakkaus,
iuhimilli-nen tai jumalallinen, oli vaisnavoille kaikki kai
kessa, samoin 011 rakkaus kaikissa eri
ilmestys-muodoissaan se valtava keskus, johon T:n runous
kohdistuu. Ehkä kauneimmat laulunsa hän
virittää kodin ja siellä vallitsevan rakkauden
ylistykseksi, ja viehättävän suloisia ovat varsinkin
hänen lastenmaailmasta sepittämänsä runot
(kokoelma „Tshëlëbhulän tsarä", 1895 y. m.:
engl. valikoima ,,The ereseent moon" 1913; myös
ruots). Mutta runoilijan näköalat laajenevat:
hän laulaa rakkaudesta luontoon, kanssaihmisiin,
omaan kansaan ja maahan, vihdoin koko
ihmiskuntaan ja maailmaan. Ihania ylistyshymnejä
hän on virittänyt ..äidinmaansa" kunniaksi, ja
hänen voimakkaat isänmaalliset laulunsa ovat
herättäneet, ylläpitäneet ja vahvistaneet
kan-sallislienkeä Intiassa vaikeina aikoina. Ilän ei
kuitenkaan saarnaa vihaa maansa sortajia
vastaan. sillä ihmisyyden ylevät aatteet ovat hänellä
lähinnä sydämellään. N. 40 v:n ikäistä
runoilijaa kohtasi ankara isku: lyhyen ajan sisällä
hän kadotti ensin vaimonsa, sitten tyttärensä ia
nuorimman poikansa. Mielenlujuudella hän
kuitenkin kesti tämän kovan koettelemuksen, ja
uskonnollis filosofinen sävy on senjälkeen
vallitsevana hänen runoudessaan (esim. kokoelmat
,,Naibëdj a". ..Khëyä", „Gitändzali" 1901-1906;
niistä engl. käännösvalikoima „Gitanjali"
(»laulu-uhreja") 1913, sittemmin myös useilla muilla
kiel.). Hänet täyttää nyt rakkaus Korkeinta
olentoa kohtaan, jolle hän ei anna mitään nimeä,
mutta jonka hän näkee ja tajuaa kaikkialla
läsnäolevaksi. T:n uskonnollinen runous on
täynnä iloista luottamusta, se 011 vailla
pessimismiä, sillä hän huomaa kaikkialla Korkeimman
täydellisyyden, mutta siihen on sekoittunut
melkoinen määrä mystiikkaa. — Lyriikka on
epäilemättä T:n varsinainen ala, multa sen ohella on
hän kirjoittanut koko joukon kertovia ja
draamallisia teoksia, jotka viimeksi mainitut ovat,
huomattavaa kyllä, suuresti lyyrillisiä laadultaan.
Novelleissaan ja romaaneissaan, jotka liikkuvat
etupäässä varsinaisen kansan keskuudessa, T.
osoittautuu teräväksi huomioiden tekijäksi ja
oivalliseksi sielunelämän kuvaajaksi. Välistä
hän myös käsittelee sivistyneitä piirejä ja
yhteiskunnallisia uudistus- ja
parannuskysymyk-siä. T:n kertovasta tuotannos’a mainittakoon:
romaani „Göra"; ,-Tshöta galpa" (,,Pieniä
kertomuksia-’, 1894); „Galpadasak" (.,Kymmenen
kertomusta", 1895); ..Galpagutsha"
^Kertomus-kimppu". 1900); „Rädzarsi"; „Tsökhër bäli"
(..Pölyä silmissä", rom.. 1903) y. m. T:n näytelmät
ovat enimmäkseen symbolisia ja allegorisia,
kokoonpanoltaan yleensä hajanaisia, enemmän
luettaviksi kuin näyteltäviksi aiottuja, mutta
runsaasti lyyrillisiä kauneuksia sisältäviä. Niistä
mainittakoon nuoruuilenteokset ,,1’rakritir
prati-södlf (,,Luonnon kosto") ja historiallinen draama
..Rudratsandra" (18811; edelleen näytelmät
| ..Rädzä ö räni" (..Kuningas ja kuningatar", 1889),
R. Tagore.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
