- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 9. Stambulov-Työaika /
1301-1302

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tausig ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1301

peiksi. tuli fransiskaanien kirkon
kirkkoherraksi ja voitti vähitellen miltei koko Viborgin
evankeliumille. Saatuaan jo 1526 kutsun kunin
kaan kappalaiseksi hän siirtyi 1529
Kööpenhaminaan, ruveten siellä pitämään p. Nikolain
kirkossa evankelisia jumalanpalveluksia. Piispan
vastustuksesta huolimatta uskonpuhdistus
täälläkin levisi nopeasti. Kööpenhaminan
valtiopäivillä 1530 T. laati n. s. Kööpenhaminan 43
artikkelia. joissa lausuttiin julki uskonpuhdistuksen
periaatteet. Hänen vaikutuksensa oli muutenkin
valtiopäivillä huomattava. Tehtyjen
kerettiläi-syyssyytösten johdosta T:n täytyi 1533 luvata
piispalle kuuliaisuutta ja pidättäytyä
herjauksista papistoa vastaan, mutta työ jatkui edelleen.
T. käänsi Mooseksen kirjat tanskan kielelle
11535» ja julkaisi kirkkovuoden evankeliumi- ja
cpistolatekstejä käsittelevän saarnakirjan (1539).
Kristian III:n aikana T:n vaikutus kasvoi
suureksi. Hiin otti osaa uuden kirkkojärjestyksen
laatimiseen, oli jonkun aikaa heprian
kielenopettajana yliopistossa ja sai kirkkoherranvirkansa
lisäksi saarnaajanviran Roskilden
tuomiokirkossa. Lopun ikäänsä, vista 1542 alkaen, T. toimi
Riben superintendenttinä. — T. oli tarmokas ja
tulinen luonne, joka usein häikäilemättä hyökkäsi
olevia -oloja vastaan, mutta osasi myös tarpeen
vaatiessa noudattaa malttia ja harkintaa.

A. J. P-ä.

Tausig [-ssih], Karl (1841-71), saks. pianisti,
isänsä Aloys T:n ja Lisztin oppilas. Johti
1866-70 Berliinissä perustamaansa
pianotaituri-opistoa. Toimitti uusia painoksia klassillisista
pianoteoksista, pianosovituksen Wagnerin
„Meis-tersinger" oopperasta, »Teknillisiä harjoituksia"
y. m. I. K.

Tausseeraus 1. tausia (it.),
inetallivajoitus-tvö. metallien, usein jalojen, tavallisesti
huo-keampiaineiseen pohjaan vasaroimalla
vajotta-lnista. esim. kullan, hopean, vaskeji ja
mes–ingin vajottamista rautaan, teräkseen ja
pronssiin: hopean kultaan j. n. e. Erityisenä
kulta-seplintöiden haarana t:ta vieläkin harjoitetaan
Intiassa ja Japanissa; uuden ajan alussa sitä
harjoittivat itämaiden, sittemmin Euroopan as
>-sepät. Menettelytapoja: 1. Alkuperäisin ou
ornamenttipiirustuksen kaivertaminen tai
syövyttäminen pohjametalliin, alaspäin leviävänä
uurroksena, johon kulta- tai hopealankaa sitten
vasaroidaan pohjapinnan tasalle. — 2. Menettely
muutoin kuten edellisessä, paitsi että kulta ja
hopea jätetään pohjasta sen verran koholle, että
sitä voi teräsasein leikata ja kaivertaa kuten
reliefiä. — 3. Hienojen kulta- tai
hopealanka-arabeskien tartuttaminen karkeaksi tehtyyn pohjaan
vasaroimalla. U-o N.

Taussävel ks. Aladominantti.

Tausta, maiseman, taulun v. m. s. taka-ala;
teatteri näyttämön katsomosta kauimpana perällä
oleva osa; se näyttämökoriste (kulissilaite), joka
muodostaa näyttämön takaseinän.

Tauti ks. Sairaus ia Tarttuvat t a
u-d i t.

Tautioppi, tautien tuntemisen ja hoidon
oppi.

Tautokroninen (kreik. to auto’= sama. ja
khronos = aika), samanhetkinen;
tautokroni-set ilmiöt, tähtitieteessä ilmiöt, jotka samana
hetkenä nähdään mistä havaintopaikasta tahansa.

1302

Sellaisia ovat esim. kuunpimennykset ja
Jupiterin kuiden pimennykset. II. R.

Tautologia (kreik. < to auto’ = sama, ja logos
= sana), ennen sanotun toistaminen toisin sanoin.
-— Tautologinen, tautologian sisältävä.

Tautomeria (kreik. to auto’= sama, ja meros
osa). Jliiliyhdistyksissä ilmaantuu joskus
omituinen ilmiö, joka on selitettävissä siten, että
yhdistyksen sisällinen rakenne ulkonaisten
olojen mukaan vaihtelee. Sama yhdistys esiintyy
kahdessa eri muodossa, jotka helposti voivat
muuttua toisiinsa. Määrätyissä oloissa on toinen
tai toinen pysyväisempi. Tätä ilmiötä sanotaan
t:ksi. Edv. Hj.

Tauvo, niemeke Siikajoen (ks. t.) pitäjässä,
luotsiasema.

Tavajärvi, n. 15 km pitkä, n. 5 km leveä,
saa-rekas järvi Kuusamon itäosassa, kuuluu
Kouta-joen vesistöalueeseen, laskee Tavajokca myöten
Pääjärveen, pinnan korkeus 259 m yi. merenp.;
rannat matalahkoja, kuusimetsäisiä. T. on
tunnettu erinomaisesta siiastaan. — T:n rannalla
on 1800-luvun puoliväliltä ollut olemassa
vanha-uskolaisluostari Hautaniemessä (viimeinen
luostarin ,.munkki" vielä 1917 elossa). — Koillisessa
T:n lähistöllä sijaitsee Nuorusen kuuluisa
tunturi ja kaakkoispuolella Ukonvaara. L. II-ncn.

Tavannes [-va’n], Gaspard de Saulx
(1509-73), ransk. marsalkka; otti osaa Frans I:n
ja Kaarle V:n välisiin sotiin; Henrik 11: n
aikana hän m. m. valloitti Metzin 1552 ja otti
osaa Calais’n valloitukseen 1558. Bourgognen
maaherrana T. vainosi ankarasti hugenotteja, hän
oli myöskin yksi Pärttylin-yön alkuunpanijoita,
mutta pelasti murhien aikana useita ihmisiä,

J. F.

Tavanomainen oikeus. Oikeuslähteitä on
kaksi: kirjoitettu laki ja t. o., joka on
vakaantuneeseen tapaan pukeutunut yleinen
oikeus-käsitys. Tapa 1. maantapa. joka myöskin on
kansassa vallitsevan oikeuskäsityksen
ilmaus-muoto, ei kuitenkaan semmoisenaan voi olla
mikään oikeudenlähde, koska se
oikeudenkäymiskaaren 1 luv. 11 §:n mukaan on lakina
pidettävä ainoastaan, mikäli se ei ole kohtuuton.
Kirjoitettuun lakiin verrattuna on t. o.
toissijainen oikeuslähde. Ainoastaan mikäli
kirjoitettua lakia asiasta ei ole, voipi tuomari
tuomitessaan vedota teen o:een. Mitä
täydellisemmäksi lainsäädäntötyö kehittyy, sitä pienemmäksi
supistuu sen vuoksi t:n o:n merkitys
oikeuslähteenä. Rikosoikeudellisella alalla supistaa
t:n o:n käyttämistä sitä paitsi kaikissa
sivistysmaissa noudatettu periaate, että
rangaistustuo-mion aina täytyy perustua kirjoitettuun lakiin
(nullum crimen sine lege; nulla pocna sine lege
poenali). Suomeen nähden on t:lla o:11a suurin
merkityksensä hallinto- ja valtio-oikeudellisella
alalla. Niinpä t. o. monessa kohden määrää
Suomen oikeudellista suhdetta Venäjään.
Virkamiesten oikeuksia ja velvollisuuksia selvitettäessä
täytyy niinikään usein kirjoitetun lain puutteessa
kääntyä t:een o :een pitäen sitä ainoana
oikeuslähteenä. A. Ch.

Tavara ks. Tavarat.

Tavarajuna ks. Juna, Kulkunopeus,
Rautatievaunu; vrt. Tavaraliikenne.

Tavaraleima 1. tavaramerkki on merkki,
jota elinkeinonharjoittaja käyttää erottaakseen

Tausig—Tavaraleima

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Nov 21 04:09:16 2020 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/9/0687.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free