Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tšeremissin kieli ja kirjallisuus - Tšeremissit
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1859
Tseremissit
1860
kirja XIII; sisältää 10 satua, 3 uhrirukousta.
42 sananlaskua, 142 arvoitusta, 9 loitsua ja
144 laulua) ; G. J. Ramstedt,
„Bergtscheremis-sischo Sprachstudien. 3. Bergtscheremissisclic
Sprachproben" (1902, Suom.-ugr. seuran
toimituksia XVTI; sisältää 11 satua, 16 uskomusta,
12 loitsua ja 18 arvoitusta) ; Yrjö Wiehmann,
..Mutatväny az nrzsumi eseremiszek
költészeté-böl" (1908, Nyelvtud. Közlem. XXXVIII;
sisältää 34 ennusmerkkiä ja taikaa, 37 sananlaskua,
60 arvoitusta ja 50 laulua) ; A. Aptriev,
„Sbor-nik tseremisskih pesen, zapisannyli v raznyh
selenijah üirskago i fciarapuljskago ujezdov v
1905-1907 godah" (1908; sisältää 150 laulua, joista
ven. käännöksen johdantoineen on julkaissut
Vasiljev [Izv. obsts. årh. ist. i etu. XXIV,
1908]). Y. W.
Tseremissit (tser. mari, ven. tseremi’sy),
Venäjällä, Volgan keskijuoksun seuduilla asuva
suomalais-ugrilainen kansa.
Asu m a-a 1 u e e t. T. asuvat nykyään
etupäässä Vjatkan, Kasaauin, Ufån ja Permin
kuver-nementeissa, väliemmissä määrin sitäpaitsi
Niznij-Novgorodin ja Kostroman kuvernementeissa sekä
Venäjän Keski-Aasiassa Turgajn ja
Semiret-senskin provinsseissa. Tarkemmin : V j a t k a n
kuvernementin Urzumin, Jaranskin, Malmyzin,
Jelabugan ja Sarapuljin piireissä, Kasaani n
kuvernementin Tsarevokoksajskin,
Kozjmodeui-janskin, Tseboksaryn ja Kasaauin piireissä,
Ufån kuvernementin Birskin, Belebejn, Ufån
ja Menzelinskin piireissä, Permin
kuvernementin Krasnoufimskin piirissä, N i z n i
j-Novgorodin kuvernementin Vasiljsurskin ja
Makarjevin piireissä, Kostroman
kuvernementin Vetlugan piirissä sekä lisäksi jo
yllämainituissa Venäjän Keski-Aasian provinsseissa.
Vanhoja tseremissiläisalueita ovat näistä
Kostroman, Niznij-Novgorodin, Vjatkan ja Kasaanin
kuvernementeissa olevat; kaikki muut ovat
verraten myöhäisiä, varsinkin Aasian puoleiset.
T:u varsinaisia pesäpaikkoja ovat nykyisin
Tjatkan, Kasaanin ja Ufån kuvernementit.
Väestötilastoa. V:n 1897 väenlaskun
mukaan oli t:ejä koko Venäjän valtakunnassa
yhteensä 375,439 henkeä. Näistä asui Vjatkan
kuvernementissa 144,918 (Urzumin piirissä 73,092,
Jaranskin piirissä 50,959, Malmyzin piirissä
10,419, Jelabugan piirissä 7.427 ja Sarapuljin
piirissä 2,378) 1. 4,78 % kuvernementin koko
väestöstä; Kasaanin kuvernementissa 122,717
(Tsarevokoksajskin piirissä 61,601,
Kozjmodem-janskin piirissä 33,392, Tseboksaryn piirissä
15,294 ja Kasaanin piirissä 5,44 8) 1. 5,65 %
koko väestöstä; Ufån kuvernementissa 80,608
(Birskin piirissä 66,341, Belebejn piirissä 7,442.
Ufån piirissä 3,968 ja Menzelinskin piirissä
2,739) 1. 3,«» % koko väestöstä; Permin
kuvernementissa 15,687 (melkein kaikki
Krasnoufimskin piirissä) ; Nizni j-N ovgorodin
kuvernementissa 6,704 (Vasiljsurskin piirissä
5,323 ja Makarjevin piirissä 1,344);
Kostro-m a n kuvernementissa 2,001 (melkein kaikki
Vetlugan piirissä) ; Turgajn provinssissa
n. 1,500 ja Semiretsenskin provinssissa
1,033. Kolmessa yllämainituista piireistä t:ejä
on enemmän kuin 25 % piirikunnan koko
väestöstä: Urzumin piirissä 25,58 %,
Kozjmodem-janskin piirissä 36,si % ja Tsarevokoksajskin
piirissä 54,n %. — Jos vertaa yllämainittuja
numeroita P. v. Köppenin v. 1835 antamiin
väkilukutietoihin, niin huomaa, että t:n kartunta
62 v :n kuluessa (1835-97) oli 95,i Suurin
on kartunta mainitun ajan kuluessa ollut Ufån
kuvernementissa: arviolta 168,t mikä seikka
saa selityksensä tseremissiläisen väestön
siirtymisestä.
Sivisty.s oloja kuvaa jossakin määrin
säätyjakoa koskeva ven. tilasto v:lta 1897:
persoonallista aatelia oli 3 h., hengellistä säätyä
65 h., pikkuporvareita 130 h. ja kaikki muut
— 99,77 %, — talonpoikia. Lukutaitoisia oli
10:tä v. vanhemmasta väestöstä: miehistä 16,»%
ja naisista 1,» %. Alkeissivistystä korkeampi
sivistys oli (10:tä v. vanhemmista) 168:11a
(O.ofl % : 11a). — Uskonnoltaan useimmat t.
— 72,s7 % — ovat kristittyjä (kreik.-katolisia) ;
muhamettilaisia oli 1897: 357 h. (0,io %),
pakanoita 103,379 h. (27,«j %). Viimemainituista
asuu Ufån kuvernementissa 75,846, Permin
kuvernementissa 15,229, Vjatkan
kuvernementissa 8,909 ja Kasaanin kuvernementissa 3,380.
Kristityistäkin huomattava osa noudattaa
pakanallisia menoja.
Ruumiillisilta
ominaisuuksiltaan n. s. „vuoritseremissit" huomattavasti
eroavat muista t:stä, he kun ovat pitempiä,
rote-vampia ja ehkä kasvoiltaankin kauniimpia kuin
muut t. Epäilemättä tämä seikka suureksi osaksi
perustuu siihen, että „vuoritseremissit",
hedelmällisen maan haltioina, elävät paremmissa
taloudellisissa oloissa kuin heidän Volgan
pohjoispuolella asuvat veljensä. Muuten on t:ssäkin
huomattavissa kaksi eri tyyppiä, vaalea ja tumma.
— Tavallisimmat taudit ovat keuhko- ja
vatsakatarrit sekä, varsinkin Volgan alavalla ja
suoperäisellä pohjoispuolella, struuma.
Luonteeltaan t. ovat verraten
vilkkaita ja toimeliaita. Heidän historiansa
osoittaa, että he ovat olleet aikoinaan sangen sotaista
kansaa. Metsästysretkillään t. osoittavat
rohkeutta ja kestävyyttä sekä erinomaista
metsämiehen vaistoa. Opin- ja tiedonhalu on varsin
yleinen. Vieraille osoitetaan ystävyyttä ja
vieraanvaraisuutta.
T:n taloudelliset olot ovat Volgan
eteläpuolella, siis n. s. „vuoritseremissien"
keskuudessa, jotenkin hyvät, sillä jo vanhoista
ajoista maan viljavuuden tähden hyvällä
menestyksellä harjoitettu maanviljelys on täällä
kannattava. N. s. „niitty-" 1. „metsäpuoli" Volgan
pohjoispuolella on yleensä karua, soista ja
rämeistä, suureksi osaksi havumetsän peittämää
hiekkaperäistä inaata, joka kuitenkin
pohjoisempana käy maanviljelykselle suotuisammaksi.
Tämän alueen t:n maanviljelys onkin verraten
heikolla kannalla, ja kun eivät
sivuelinkeinotkaan ole kyllin tuottavia, ei heidän taloudellisia
olojansa voi sanoa hyviksi. Parempi lienee
itäi-simpien t:n toimeentulo esim. Ufån
kuvernementissa.
T:n tärkein elinkeino on
maanviljelys ynnä siihen liittyvä karjanhoito. V:n 1897
virallisen tilaston mukaan t:stä 97,78 % harjoitti
maanviljelystä pääelinkeinonaan. Hyvällä
kaunalla maanviljelys on Volgan eteläpuolella
Kozj-modemjanskin piirissä; Volgan pohjoispuolella se
töin tuskin elättää harjoittajaansa, sillä osaksi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
