Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tyttökuolu ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
2135
Tyttökoulu
2136
mainitaan t :t. V. 1844 alkoivat toimintansa
Helsingin ja Turun 2-luokkaiset t:t, eli
„Frouvas-viien koulut sivistyneimpäin (eli lierraistun)
vanhempien tyttäriä varten, jotka ovat niihin
taitoin ja käsitöihin harjoitettavat, mitkä
kunnollisen frouvasväen ylöskasvatukseeu kuuluvat",
niinkuin niiden tehtävä virallisesti määriteltiin.
Koulujärjestyksen määräyksen mukaan
oppiaineet olivat: raamatunhistoria ja isompi
katekismus, yleinen historia ja maantieto, laskento
(neljä laskutapaa kokonaisilla ja murtoluvuilla
sekä yksinkertainen päätöslasku), saksan,
ranskan ja venäjän kielet, kaunokirjoitus, piirustus
ja käsityöt. Tuntiluku viikossa luokkaa kohti
oli 42, joista käsitöitä I luokalla 24 ja II
luokalla 22 tuntia. — Viipurin läänissä olivat
kouluolot senkin jälkeen kuin alue 1811
yhdistettiin muuhun Suomeen, jääneet muuttamatta,
mutta v:n 1843 koulujärjestys ulotti
vaikutuksensa myöskin sinne. Töehtersehuleen nähden se
merkitsi sitä, että ruotsi tuli opetuskieleksi ja
että asetuksen mukaisesti, tyttökoulujen kun tuli
olla vain etuoikeutetun sivistyneen luokan
kouluja, kaikkien kansankerrosten lapsilla niihin ei
ollut pääsyä. — V. 1847 Helsingin t.
laajennettiin 3-luokkaiseksi ja 1856 v:n kymnaasi- ja
koulujärjestyksessä ryhmitettiin t:t 4-, 3- ja
-liiokkaisiin. 4-lnokkaiseksi tuli Helsingin t.,
3-luokkaiseksi Turun ja Viipurin sekä
2-luokkai-seksi Kuopion vasta perustettu t. Opetusohjelma
jonkun verran laajeni: luonnonhistoria tuli lisää
kaikkiin t:hin ja Helsingin t:n korkeimmalla
luokalla oli varattu sija myöskin englannin
kielelle. V:n 1872 koulujärjestyksessä määrättiin
Helsingin t. laajennettavaksi 7-luokkaiseksi ja
maaseutukaupunkien t:t 4-luokkaisiksi. Lisäksi
se sisälsi määräyksen, että toinen kotimainen
kieli oli tehtävä vapaaehtoiseksi oppiaineeksi ja
poisti entisen asetuksen ylimysmielisen
määräyksen, että valtion tiliin saisi ottaa vain
virkamies- ja sivistyneiden perheiden tyttäriä.
Valtion koulut olivat kuitenkin yhä vielä
ruotsinkielisiä. Yksityisiä suomenkielisiä
t:uja oli perustettu 1864 Jyväskylään ja 1869
Helsinkiin. Valtiopäivillä 1877-78 tehtiin
säätyjen puolesta anomus, että hallitus ottaisi
pitääkseen liuolta, suomalaisten seutujen
sivistystar-peista perustamalla ja valtionvaroilla
kannattamalla suomenkielisiä t:uja. Samoja
anomus-ehdotuksia t :jen puolesta tehtiin vv:n 1882 ja
1885 valtiopäivillä. Vihdoin 27 p. marrask. 1885
lulkaistiin ,,Keisarillisen Majesteetin Armollinen
Asetus muutamista muutoksista naissivistystä
varten olevien oppilaitosten järjestämisessä sekä
uusien semmoisten oppilaitosten perustamisesta",
joka toteutti ainakin joitakuita niistä toiveista,
joita kansa edustajiensa kautta valtiopäivillä ja
monissa muissa tilaisuuksissa oli lausunut julki.
Krityisesti oli otettu huomioon säätyjen tekemät
anomukset, joissa oli pyydetty valtiota
perustamaan suomenkielisiä t:uja. Yllämainitun asetuk
sen mukaan valtio otti haltuunsa Helsingin, Vii
purin, Kuopion, Jyväskylän ja Oulun yksityiset
suomenkieliset t:t, ja myöhemmin Turun,
Joensuun. Vaasan ja Sortavalan. Ruotsalaisia t:uja
tuli valtion ylläpitää Helsingissä, Turussa,
Viipurissa, Vaasassa, Kuopiossa ja Oulussa, joista
kaksi viimemainittua ovat lakanneet t:ina
olemasta. Kaikkien t:jen, joiden tehtävänä on
antaa ,,opetusta yleiseen kansalaissivistykseen
tarpeellisissa tiedoissa sekä käsitöissä", tuli olla
5-luokkaisia, lukuunottamatta Helsingin kouluja,
joissa sitäpaitsi tuli olla kaksi valmistavaa
luokkaa, sekä Haminan t :ua, joka toistaiseksi jäi
2-luokkaiseksi. Oppiaineiksi määrättiin uskonto,
molemmat kotimaiset kielet, saksa, ranska,
maantieto, historia sekä Suomen yhteiskuntaopin
perusteet, matematiikka, luonnontieto ja terveyB
oppi sekä kaunokirjoitus, piirustus, käsityöt,
laulu ja voimistelu. Muut aineet määrättiin
pakollisiksi, saksa ja ranska vaihtoehtoisiksi.
Helsingin t:jen valmistavien luokkien
oppiaineiksi tuli: uskonto, molemmat kotimaiset
kielet, maantieto ja laskuoppi sekä kaunokirjoitus,
käsityöt, laulu ja voimistelu. Pääsyehdoksi
säädettiin 11 vuoden ikäraja ja Helsingin t:j*en
kahden valmistavan luokan kursseja vastaava
tietomäärä. Senaatin päätöksestä v:lta 1904
poistettiin ensimäisen luokan pääsyeluloista tutkin
non suorittaminen toisessa kotimaisessa kielessä.
Lukukausimaksut, jotka t:issa olivat olleet
poika-kOulujen lukukausimaksuja korkeammat,
säädettiin kaikissa alkeisoppilaitoksissa ja t:issa
saman suuruisiksi eli 20 mk:ksi. V. 1905
lähemmin määrättiin t:n suhde kansakouluun sekä sää"
dettiin, että Helsingin t :jen valmistavien
luokkien lukusuunnitelmat on muutettava
kansakoulun I:n ja ll:n vuosikurssin mukaisiksi ja että
t:jen 1 :lie luokalle pääsemiseksi vaaditaan suori
tettu ylemmän kansakoulun II:ii vuosiosaston
oppimäärä tai sitä vastaavat tiedot.
Syysk. 2 p. 1915 julkaistiin asetus, jonka
mukaan „Helsingin suomalaisen t:u viidestä luo
kasta ynnä väliaikaisista suomenkielisistä t:jen
jatkoluokista muodostetaan tyttölyseo, jonka
kuusi ensimäistä luokkaa muodostavat
keskikoulun päättyvine oppimäärineen ja kolme ylintä
luokkaa korkeakouluihin valmistavat lukioluo
kat. kun taas maan muut t:t muutetaan keski
kouluiksi tyttöjä varten". Kaikissa keskikou
luissa tyttöjä varten ja myöskin tyttölyseossa
määrättiin lukuvuoden 1915-16 alusta käytäntöön
pantavaksi uusi lukusuunnitelma, aluksi l:sellä
ja 2:sella luokalla sekä senjälkeen vuosi
vuodelta lisäksi kullakin seuraavalla ylemmällä luo
kalla. Uudessa lukusuunnitelmassa oli venäjän
kielellä hallitseva asema — tuntimäärä keski
koulussa 22 ja tyttölyseossa 37 viikkotuntia
josta syystä tärkeät sivistysaineet olivat joutu
neet lapsipuolen asemaan. Kasvatusopillisille
näkökohdille vieraan lukusuunnitelman 2 p:Itä
syysk. 1915 kaasi v:n 1917 vallankumous. Uutta
lopullista opetussuunnitelmaa ei vielä ole. mutta
13 p. kesäk. 1917 Suomen senaatti, sitii varten
asetetun komitean asian valmistettua,
periaatteessa hyväksyi väliaikaisen
opetussuunnitelman t:uja ja -lyseoita varten. Lukuv. 1917-18
on määrä noudattaa senaatin hyväksymää
siir-tymisluontoista opetussuunnitelmaa.
Asetus elok. 20 p :ltä 1915 määräsi t:jen
lukukausimaksut 30 mk:ksi, jonka Suomen senaatti
nyttemmin on peruuttanut, joten lukukausimaksu
jälleen on 20 mk.
[W. Rein. ,,Eneyklopädisehes Handbueh der
Pädagogik" V (1906) ; Akiander, ..Skolverket inom
fordna Viborgs oeh nuvarande Borgå, stift"
(1866); Onni Hallsten, ,,Esitelmä" (Suomalaisen
tyttökoulun vuosikertomus 1893-94); ..Alkeis-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
