Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tytärsaaret ... - Työ
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
2137
o[>)>iInitöisten ja tyttökoulujen jilrjestelyehdotus"
(komiteanmietintö I ItlUSi : A. Siikaniemi,
,.Ulkomaan nnisopistot" i Helsingin Suom. tyttökoulun
vuosikertomus 1900-07) ; U. S.. ,,Kasvatusoi)in
historian pUpiirteet" (190»).J 0. IS-ck.
Tytärsaaret. Tytärsaari ja
Pien-Tytärsaari, kaksi saarta Suomenlalulessa,
Suursaaren eteläpuolella. —Tytärsaari,
yksinäinen melkein ympyrän muotoinen saari. IS,i km
Suursaaresta kaakkoeteläun, 80 km Kotkasta:
suurin pituus pohjoisesta etelään 4 km. suurin
leveys n. 3 km. pinta ala 8.» km5. Vastakohtana
korkealle kallioiselle Suursaarelle Tytärsaari on
matalaa, tasaista, havumetsää kasvavaa,
moreenimaata (soraa ja liiekkaah Asutus on
keskittynyt yhdeksi kyläksi, joka sijaitsee saaren
etelärannalla. Ku nt a, Viipurin I.. Kymin kihlak.,
Suursaaren-Tytärsaaren nimismiesp. 522 as.
(1914); 73 ruokakuntan, joista kalastus
pääelinkeinona 68:11a (1901). Hevosia 0, nautoja 65
(1913). Kansakoulu. Seurakunta.
Savonlinnan hiippak.. Haminan rovastik.;
aikaisemmin muodostanut Suursaaren kanssa yhteisen
seurakunnan (ks. Suursaari, seurakunta,
paistu 6661. kunnes erotettiin omaksi
seurakunnaksi arm. julist. 21 p:ltä helmik. 1899, saaden
silloin myös oman saarnaajan (joka samalla
toimii kansakoulunopettajana). Kirkko puusta,
rak. 1772. — Pien-Tytärsaari 1. Säyvi
myös Säyvö), yksinäinen, matala,
moreeni-soran ja -hiekan muodostama asumaton saari,
n. 15 km Tytärsaaresta länsilounaaseen.
Saaresta pistää kaakkoa kohti yli 2 km pitkä,
kapea i vedenpäällinen) hiekkasärkkä, jonka kera
saaren pituus on n. 4 km, leveys n. l,s km.
Metsää ei ole, vaan ainoastaan muutamia
yksinäisiä puita. Tytärsaarelaisilla on saaressa
4 kalastajamajaa. — Kuuluu Tytärsaaren kunnan
alueeseen. L. B-nen.
Tyventö syntyy siellä, missä on ilman
tihen-tymis- tai harventumiskeskus tai missä suuret
esteet (esim. vuoret) seisauttavat kaikki tuulet.
Usein on ilma t :ssä kohoava (ilmanpaineminimi)
tai laskeva (maksimi). Tärkeimmät t:t ovat
M ventövyöhvkkeet. vrt. P a s s a d i t u u 1 e t.
O. J.
Tyventö vyöhyke ks. Kalm-vyöhyke,
Tuuli, Tyventö, Passadituulet.
Tyvipölkky, tyvitukki, ks. Tukki.
Tyydytetyt yhdistykset, sellaiset kem.
yhdistykset, joiden molekyleissä kaikki atomien
valenssit ovat täydellisesti tyydytetyt, ja jotka
siis eivät voi yhtyä muihin aineisiin. Niiden
vastakohtana ovat tyydyttämättömät
yhdistykset, jotka voivat suorastaan yhtyä
muihin aineisiin. Edv. Bj.
Tyydyttäminen, kem.. jonkun hapon
neutralisoiminen emäksellä ja päinvastoin (ks.
Neutra-I i s a t s i o n i) sekä myöskin jonkun aineen
liuottaminen nesteeseen siinä määrin, kuin tämä
voi siitä liuottaa. Liuosta sanotaan silloin t y
y-dytetyksi 1. k y I 1 ä s t e t v k s i (ks. L i u o s).
Edv. Bj.
Tyydyttämättömät yhdistykset ks.
Tyydytetyt yhdistykset.
Tyydytyskapaaiteetti (ks. Kapasiteetti),
happojen suhdeluku, joka osoittaa, kuir.kn
pai-jon emästä joku happo tarvitsee muodostaakseen
neill malisen suolan (ks. Hapot). Edv. Tlj.
2138
Tyyfus (kreik. Igphos höyry; myös
erii-tauti) ks. L a v a n t u ii t i.
Tyyli (Int. »(iVijs = kirjoituspuikko kitsiulu
se erikoinen tupu. jolla kukin käytti kirjoitus
puikkoaan, sittemmin pulitijaiii [reettorien] kie
lenkiiyttö, puhumia- jn esittämistapa), kirjallisen,
taiteellisen ja soitannollisen esitystavan laatu ja
luonteelliset ominaisuudet ja etenkin kuvaama-,
rakennus- ja työtaiteissa se erikoinen muoto
leima, jonka yksilö, aika (historialliset tyylit
egyptiläinen, kreikkalainen, renesanssi-, rokoko
y. m. t:t), ja kansallisuus painavat taiteelliseen
tuotantoonsa. T:u määräävät taiteellisen luomi
sen yleiset lait. t.-lait, kuten tasapaino, sym
metriä, suhteellisuus, rytmi, elimellisyys, tarkoi
tuksenmukaisuus, aine ja työtavat, koristeellisuus
y. m. T:n mukaiseksi tekeminen,
tyylittely (ks. t.). U-o N-.
Tyylioppi I. stilistiikka, oppi kielellisen
ja tavallisessa merkityksessään vain suorasanai
sen esitystavan muodoista 1. tyyleistä. T. siis
käsittelee tyylin sekä objektiivista että subjektii
vista puolta; se tutkii, missä määrin kielellisen
esityksen muoto on riippuvainen sen sisällyksestä
ja tarkoituksesta tai missä määrin se on esittii
jän persoonallisuuden erikoislaadun tuote. [Antti
Helander, ..Tyylioppi" (2:nen pain. 1903).]
Tyylittely (ks. T y v 1 i), luonnon tarjoamien
muotojen muuttaminen taiteellisten näkökohtien,
symmetrian y. m. mukaan yksinkertaisemmiksi ja
säännöllisemmiksi koristeellisia, etenkin raken
nustaiteellisia ja taideteollisia tarkoituksia var
ten. F. L.
Tyyni alue ks. Kai m-v y ö h y k e.
Tyyni-meri 1. Tyyni v a 1 t a m e r i = I s o
valtameri (ks. t.).
Tyypillinen (ks. Tyyppi), yleistä luonnetta
kuvaava, perikuvallinen, eduskuvallinen.
Tyyppi (lat. typus, kreik. typos - jäljennös),
eduskuva, esikuva, perikuva, perusmuoto; kirja
siu (ks. t.).
Tyyrpuuri (engl. starboard, ruots. slyrbord)
aluksen oikea puoli perästä keulaan katsottaessa
vastakohtana vasemmalle puolelle, p aa puu
rille; sanottu usein myös ylähangaksi, mikä
nimitys ei kuitenkaan ole asianmukainen.
Tyytymättömyyden ilmaiseminen. Se, joka
ei tyydy alioikeuden (kihlakunnan- tai raastuvan
oikeuden) lopulliseen päätökseen tai hovioikeuden
tuomioon vedotussa jutussa, vaan aikoo saattaa
sen ylemmän oikeuden tarkastettavaksi, on
velvollinen määräajan kuluessa siitä ilmoittamaan
sille tuomioistuimelle, joka on antanut päiitök
sen tai tuomion, uhalla että tämä muuten voit
taa lain voiman. Mainittu määräaika 011 ali
oikeuden päätökseen niihden 8 päivää, liovioikeu
den tuomioon nähden 21 päivää. Muissa tapauk
sissa se, joka on tyytymätön oikeuden päätök
seen. ei ole velvollinen siitä erikseen
ilmoittamaan. ks. Muutoksenhakukeinot.
Työ. I. Fys. Voiman vaikuttuessa kappuleeseen
syntyy aina vastavaikutus (ks. t.). Tätä
kumotessaan voima suorittaa mekaanista t:tä. T:n
suuruus riippuu, paitsi voitettavan vastustuksen
suuruudesta, sen matkan pituudesta, minkä voima
kuljettnu kappaletta. Jos kappale kulkee voiman
vaikutussuuntaan tai vastaiseen suuntaan, saa
daan suoritetun t:n suuruus kertomalla voima
jn matka. Muissa tapauksissa snudiuin t., kuu
Tytärsaaret—Työ
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
