Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - H - hapansuola ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
hapansuola — harittaa
har
rehu. -suola syrsalt. - taikina (hapanleipä
hapatus) surdeg, -tua* ks. hapata,
haparoi[fda famla (jtk efter ngt); (kävellessä)
stappla; -vat askelet stapplande steg. -nti*
famlande; stapplande,
hapata* -ppartee bli sur; surna,
hapa||te*, -tin* syra, (an)syrningsmedel.
-ttaa* (kern.), ansyra; låta* surna -tus
ansyrning; (Raam. ym.) surdeg -en -ar.
hape|kas -kkaan syre|rik, -haltig.
haper|la skör, spröd; vrt. hauras, -o
(sieni) krämla. -uus2 skörhet, sprödhet,
hapel|tin* (kem.) oxidationsmedel,
-tonsyre-fri. -ttaa* oxidera.-ttua* oxideras.-ttuma
(oksidi[kerrosj) oxid -en -er. -t tuma ton
icke oxiderande, -ttuva luftkänslig;
oxiderande. -tus oxidering, syrsättning,
haplontti * (biol.) haploid.
hapoke* (kern.) syrlighet.
hapollinen försatt med syra; syrahaltig.
hapon||erotin* (kern.) syraavskiljare.-herätin
(kern.) syraväckare. -kestävä syrabeständig,
hapo||ton syrafri. -ttaa* ansyra; göra* sur.
happa||masti surt; ~ reagoiva (kern.) surt
reagerande. -maton osyrad; ~ leipä osyrat
bröd. -muus2 surhet. -neminen surnande,
syrning.
happi2* (kern.) syre -t. -atomi (kern.)
syreatom. -hakuinen (bktr.) aerobisk. -kaappi
syrgasskåp. -kaasu syrgas, (-koje
syrgas-apparat.) -nen syrehaltig. -pakoinen (bktr.)
anaerob; luftundvarande. -pitoinen
syrehaltig. -säiliö syre|behållare, -cistern. -
yhdiste syreförening,
happo * syra; kestävä syrabeständig, -inen
syrad. -isuus2 syrahalt -en. -koe syraprov.
-kylpy syrabad. -luku (kern.) syratal.
-marja berberisbär. (-pensas [ksv. Berberis]
berberisbuske.) -pitoinen, -pitoisuus2
syra|haltig, -halt.-pullo syraflaska, -torni (pap.)
syratorn.
hapro (ksv. Oxyria): tunturi~ fjällsyra,
hapsenkakkiainen (sarvijäärä, hnt.
Cerambycidae) timmer|man, -mannen, -män.
haps||i3 test -en -ar; -et (tukka) hår -et.
-ia (hampsia) hafsa. -ihaiven (ksv.)
frö-fjun. -ijuuri (ksv. vanh.) ks.
juurtuma-hapsi. -u frans -en -ar.
hapuil||la famla, treva (efter ngt); -eva
trevande; -eva yritys trevande försök, -u
famlande, trevande,
hara (mv. karhi) harv -en -ar; (mer.) dragg
-en -ar.
hara||aminen (mv.) harvande; (mer.
naaraaminen) draggande, -juuri (ksv.
Corallo-rhiza) korallrot,
harakan||hattu*, -kello (ksv. Campanula
patula) ängsklocka, -muna skatägg. -pesä
skatbo. -poikanen skatunge. -varvas (ksv.
Lycopodium) lummer -n.
harakiri (jap.) harakiri -t, -n; tehdä ~ begå
harakka* (el. Pica pica) skata; hypätä ~a
hoppa kråka,
harall||a, -e: sormet -aan med utspärrade
fingrar; seistä sääret -aan stå bredbent; juosta ~
hapsin springa så att håret fladdrar; silmät
-an (selällään) med vidöppna ögon.
hara|]sarvinen bredhornad. -silmäi(nen [-[kie-ro~]-] {+[kie-
ro~]+} skelögd. -syys2 skelögdhet.)
hara||ta 1. (mv. äestää) harva. 2. (mer. m.
naarata) dragga (efter ngt); ankkuri -a
pohjaa ankaret draggar. 3. ~ vastaan (kuv.)
spjärna emot; ställa sig på tvären; vastaan
-ten motsträvigt; vrt. hangotella. -us
(äestys) harvning; (naaraus) draggning.
harava räfsa; (rauta ~) kratta; vrt.
hevos-h a r a (v a), -kone ks. hevosharava,
-npii räfspinne. -nvarsi räfsskaft.
haravoida räfsa; kratta,
har I |lia villfarelse; (yhd.) miss-, van-,
(—aistimus hallucination.) -haan vilse; (väärin)
miste; johtaa (viedä) ~ vilse|leda, -föra,
missleda; förvilla; osua ~ (erehtyä) taga
miste, taga fel (jnk suhteen på ngt); (pettää)
slå fel (slint); ~ osunut missriktad; iskeä ~
taga fel; hugga i sten; ampua ~ (ohi)
skjuta förbi (bom); ~ osoittava missledande;
~ johdettu vilse |ledd, -förd; missledd;
~ johtaminen vilseledande; ~ johtava
vilseledande. -haannuttaa* ks. harhauttaa;
(eksyttää) vilseleda *. -haantua* ks.
harhautua.
harha||-askel felsteg, -henki (heng.) villoande.
-ileva irrande; vrt. seur. -illa irra;
(hapuilla) famla; ajatukseni -ilevat sinne tänne
mina tankar irrar (lentävät flyger) hit o.
dit; (samoilla) ströva, flacka omkring;
— metsässä irra (ströva, flacka) omkring,
(eksyksissä) gå vilse i skogen, -ilu irrande;
villospår -et -. -isku misshugg; (miek.)
fel-stöt. -kuulo hörselvilla, -kuva gyckelbild;
(erehdys, harha) villa; (-näky) synvilla;
(kuvittelu) fantom -en -er. -kuvitelma
vanföreställning; illusion -en -er; villfarelse -n -r.
-käsitys vanföreställning; (väärin ~)
missuppfattning. -laskelma fel | beräkning, -
kalkyl; felslagen beräkning, -laukaus
(vahingon ~) vådaskott, -luoti (en) förlupen kula.
-luulo irrmening; (kuvittelu) inbillning,
illusion; (ennakko ~) fördom -en-ar; (eksymys)
villfarelse, förvillelse; vrt.
harhakäsitys. -ma (ksv. yhteenkasvettuma) chimär
-en -er. -mielisyys2 (lääk.) förryckthet,
paranoia -n. -mielle vanföreställning, -näky
synvilla. -oppi irrlära, villolära; heresi -n -er.
-oppinen 1. (a.) irrlärig, kättersk. 2. (s.)
irrlärare, kättare, -oppisuus2 irrlärighet,
kätteri. -ote felgrepp, -polku irrväg -en -ar.
-päätelmä felslut -et -; felaktig (oriktig)
slutsats, -retki (tav. pl -retket) irrfärd(er).
-suunta (er. usk.) missriktning, -suuntainen
missriktad, -suuntaus felinriktning;
desorientering. -tie villoväg, irrväg, villostig -en
-ar; (syrjäavväg; joutua -teille råka på
villovägar (villospår, avvägar); johtaa -teille
leda (in) på villospår, -tieto vilseledande
uppgift, -tulkinta vantolkning, -urna
förvillelse. -usko irrmening; villomening,
»uskoinen irrlärig. -uskoisuus2 irrlärighet.
-uttaa* vilse |leda*, -föra*; vrt. seur. -ut
tamilien (er. sot.): vihollisen ~ vilseledande
av fienden, -utua* förvilla sig, förvillas;
förirra sig; -utunut vilse|kommen, -ledd,
vü-sen. -utuma, -u tuminen förvillelse. - vietti
-nen pervers, -viettisyys2 perversitet.
hari a ks. haroa, -lia, -lie ks. h a r a 111 a, -e.
hari ttaa* itr spärra ut; tr (saha) skranka2;
-Itava utspärrad, stripig; ~ saha skranka en
85
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
