- Project Runeberg -  Ruotsalais-suomalainen sanakirja : Svensk-finsk ordbok /
624

(1960) [MARC] Author: Lauri Hirvensalo, Nils Hedlund - Tema: Dictionaries
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - S - stycka ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

styc stycka

pris per >—’ kappalehinta; sälja efter (per)
~ myydä kappaleittain.
stycka I tr paloittaa, paloitella,
stycke -t -n 1. (yl.) kappale; tre kolme
kappaletta, 3 kpl; tre stålpennor kolme
kpl teräskyniä; ett par pari(sen)
(kappaletta); muutamia; får jag ett ~ ost?
saanko vähän, palasen juustoa? vara i
olla palasina (kappaleina, pirstaleina,
rikki, särjettynä); slita i ~en repiä
kappaleiksi, palasiksi; vi har gått ett bra ~
redan olemme jo kävelleet hyvän matkaa;
han bor ett ~ härifrån hän asuu vähän
matkan päässä täältä; hon är ett gott ~
inpå 50-talet hän on jo hyvän matkaa
viidennelläkymmenellä; vrt" styck. 2.
(sa-nelukirjoit.) nytt uusi kappale! (kirj.
ym. tekstissä) kappale; vara hemma
i sina ~n osata (kuv.) (taitaa, tietää)
asiansa hyvin. 3. (iv., hnk.) hon är ett
riktigt ~ hän (se nainen) on oikein aika
syöjätär, aika raastinrauta; ett lättfärdigt ^
kevyt|mielinen, -kenkäinen naikkonen.
4. (näytelmä-, soitto)kappale.
styckegods (rhm.) kappaletavara, -last

(mer.) kappaletavaralasti.
styckepris kappalehinta, hinta kappaleelta.
styck(e)vis kappaleittain; pala palalta,
styckjunkare 1. (hist. sot.) tykkijunkkari.
2. tykistön (yli)vääpeli (tyk. ylin
aliup-seerinarvo).

styckning -en paloittelu,
stygg -t -are häijy, ilkeä; (lps.)
tottelematon, pahankurinen, huonosti kasvatettu,
styggelse -n -r iljetys, kauhistus, loukkaus;
förödelsens ~ (Raam., vanh.) hävityksen
kauhistus.

stygghet -en häijyys, ilkeys; (lps.)
tottelemattomuus, vallattomuus,
pahankuri-suus.

stygn -et - pisto, pistos,
stylit -en -er (k.hist.) pylväspyhimys,
styliitta.

stylt|a -an -or puujalat; gå på -or kävellä
puujaloilla,
stympa I tr silpoa; en hund med svans
koira, jolta on häntä katkaistu; kon
(mat.) katkaistu kartio,
stympare -n - (halv.) poropeukalo, patus.
stympning -en silpominen, katkominen,
typistäminen.

1. styng -et - (nl.) pisto; vrt. stygn.

2. styng -et - pisto; känna ett ^ i hjärtat
tuntea pisto sydämessään.

3. styng -et - (hnt. yms.) pisto, purema,
styr: hålla i ^ (hålla ~ på) pitää kurissa;

hålla sig i ^ pysyä alallaan (aisoissa);
gå om (över) ~ (kuv.) menehtyä, joutua
tuhon omaksi; romahtaa,
styra II1 I. tr 1. (mer.) ohjata (laivaa);

624

— styrka

ajaa, ohjata (aut.); ohjata (Int.); ^ kurs
mot (på) ngt ohjata, suunnata kohti jtk;
<—’ sina steg mot staden (hemåt)
suunnata askelensa kaupunkia kohti (kotiin
päin); Gud styr allt till det bästa Jumala
kääntää kaikki parhain päin, (jnk)
parhaaksi. 2. ohjata, johtaa, hallita; de ~nde
hallitsevat, johdossa olijat. 3. hillitä, pitää
kurissa, aisoissa (tunteet, intohimot jne);
han kunde inte <—’ sin glädje (sin tunga)
hän ei pystynyt hillitsemään iloaan
(pitämään kieltään kurissa). 4. (kiel.) vaatia;
det ordet styr genitiv se sana vaatii
genetiiviä; den ~nde satsen hallitseva lause.
II. itr 1. vallita; ^ o. ställa hallita ja
vallita. 2. (mer.) pitää perää. III. rfl.r^ sig
hillitä itsensä, malttaa mielensä; han
kunde inte ~ sin glädje hän ei jaksanut
hillitä iloaan, oli ilosta suunniltaan. IV,
(pain. part.): ^ om pitää huoli, huolehtia
jstk, järjestää; jag skall ~ om att det sker
minä pidän huolen siitä että se tulee
tehdyksi (toimitetuksi); ~ ut a) itr (mer.)
ohjata ulos (satamasta ym.); b) tr: ~ ut
(sig) laittaa (laittautua) oikein hienoksi;
varustaa,
styrbar -1 (Int. ym.) ohjattava,
styrbord (mer.) oikea puoli; gira ^
mut-kailla, mutkitella oikealle; ^ hän oikealle
puolelle.

styrbordssida (mer.) oikea puoli; på
oikealla.

styre -t -n (mer.) peräsin (m. kuv.); (plkp.)
ohjaustanko; sitta vid (kuv.) olla

johdossa, ohjissa.

styrelse -n -r 1. hallitus, johtokunta,
hallintoneuvosto; esimiehistö. 2. johto,
hallinto, hallitseminen, hallitus, -berättelse
johtokunnan, hallituksen kertomus,
-beslut johtokunnan päätös, -form
hallitusmuoto. -ledamot hallituksen,
johtokunnan jäsen, -ordförande hallituksen,
johtokunnan puheenjohtaja, -sammanträde
johtokunnan kokous, -sätt: det
parlamentariska ~et parlamentaarinen järjestelmä,
hallitusmuoto,
styresman hallitus-, johto|mies.
styr||hytt (mer.) ohjaus-, peränpito|hytti.

-inrättning ohjauslaite,
styrk|a A. -an -or 1. voima, vahva puoli,
väkevyys; han har stor ~ i armarna hänellä
on suuret käsivarren voimat; en storm av
oerhörd ~ tavattoman kova myrsky;
ölets r^j oluen väkevyys; matematiken är
hans ~ hänen vahva puolensa on
matematiikka. 2. lukumäärä, miehistö; (sot.)
vahvuus; -or (sot.) (sota)voimat; starka
fientliga -or vahvat vihollisvoimat;
vahvoja vihollisvoimia; kompaniet hade en
~ av 100 man komppanian vahvuus oli

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 00:00:12 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/svfi1960/0638.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free