- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti /
495-496

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kihniö-Kiikoinen

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Kihniö, kunta Turun ja Porin
läänissä, Satakunnan koillisnurkassa; 144,7
km2, 2,929 as. (1925).

Kihnusaari (ruots. Kynö, saks.
Kühnö), Viron rannikolla, Riianlahden
pohjoisosassa Pärnun-lahden suulla.

Kihokki (Drosera), rahkasoilla
kasvavia pieniä, valkokukkaisia lihansyöjäkasveja,
jotka lehdillään pyydystävät hyönteisiä. Lehtien
nystykarvat erittävät tahmeata limaa sekä
pepsiinimäistä käyteainetta, johon hyönteisten
pehmeät osat liukenevat. Suomessa 3 lajia, yleisin
pyöreälehtinen D. rotundifolia.

illustration placeholder

Pyöreälehtinen

kihokki.



Kihomato (Oxyuris vermicularis),
pieni (koiras 3-5 mm, naaras 10 mm),
suolinkaisiin kuuluva loismato, joka elää
ihmisen, varsinkin lasten, paksussa- ja
peräsuolessa aikaansaaden peräaukon seinämissä
kiusallista kutkuamista.

illustration placeholder

Kihomato.

a naaras,

b koiras,

A peräaukko,

O suu, c koiraan

takaruumiin pää,

d muna, jossa

näkyy sikiö.



Kihti (ruots. Skiftet), Turun
saariston ja Ahvenan saariston välillä oleva
merenselkä.

Kihti l. luuvalo, Suomessa
verraten harvinainen tauti — meillä sanotaan
reumaattisia kipuja usein väärin k:ksi —
useissa muissa maissa, esim. Englannissa,
yleisempi. Se aiheutuu aineenvaihdonhäiriöistä,
joiden seurauksena virtsahapon suoloja
kerrostuu niveliin ja niiden ympäristöön.
Äkillinen k. kohtaa useimmiten isonvarpaan
tyviniveltä, usein myös sormi-, polvi- ja
kyynärniveliä, jotka turpoavat ja alkavat särkeä.
Kroonilliseksi käy tauti useiden äkillisten
kohtausten jälkeen. Se on yleisempi miehillä
kuin naisilla. Hoidossa rajoitetaan liharuoan
käyttö mahdollisimman vähiin.

Kihupyhä, sunnuntai, jolloin
lähipitäjistäkin keräytyy kansaa; säilynyt
muutamissa Etelä-Karjalan ja Savon kunnissa
jälkikaikuna kat. ajan kirkkopyhistä.

Kiiala, vanha kartano n. 5 km
Porvoosta luoteeseen, K. J. Adlercreutzin
synnyinpaikka.

Kiihoituskynnys, sielut. Kun
ulkonainen kiihoitin vaikuttaa aistimeen, niin
aivan heikko kiihoitus ei saa aikaan
mitään aistimusta, vaan kiihoituksen
täytyy päästäksensä tajuttavaksi saavuttaa
määrätty voimakkuus. Tätä kiihoituksen
voimakkuutta, joka töin tuskin saa aikaan
tajuttavan aistimuksen, nimitetään k:ksi.

Kiihoitusruokinta, mehiläisten
ruokinta hunajalla tarkoituksella kiihoittaa
emoa munimaan runsaammin, jotta
mehiläisyhteiskunnat tulisivat tavallista
väkirikkaammiksi, kunnes pääsadon
hunaja on koottava.

Kiihtelys (rihma), 40 (oravan)nahkaa,
aik. kaupoissa tav. kappalemäärä.

Kiihtelysvaara, kunta Kuopion
läänissä Joensuusta kaakkoon;
Pohjois-Karjalan kansanopisto, Niittylahden
kasvitarha- ja talouskoulu; 4,020 as. (1925).

Kiihtosana, interjektsioni (ks. t.).

Kiihtyväisyys, akseleratsioni,
tasaisesti muuttuvan liikkeen nopeuden
lisäys aikayksikössä, kiihtyvässä
liikkeessä positiivinen, hidastuvassa
negatiivinen. Epätasaisesti muuttuvassa
liikkeessä hetkellinen k. määritellään
keski-k:n raja-arvona (vrt. Nopeus).
Vapaasti putoavan kappaleen (ilmatyhjässä
tilassa ainoastaan vetovoiman vaikutuksessa
olevan kappaleen) liike on tasaisesti kiihtyvä;
sen k. merenpinnan tasalla on suurin navoilla,
983,1 cm sekunnissa, pienin päiväntasaajalla,
978,1 cm sekunnissa; 45°:n leveydellä se
on 980,6 cm sekunnissa. — K. on eri suuri
eri taivaankappaleilla, sitä suurempi,
mitä suurempi on taivaankappaleen massa.

Kiikala, kunta Turun ja Porin
läänissä, Varsinais-Suomen itäisimmässä
osassa, Hämeen läänin rajalla;
Johannislundin lasitehdas; 242 km2,
3,655 as (1925).

Kiikalanjärvi l. Kurajärvi,
Kiikalan pitäjässä, laskee Hidolanjokea
myöten Uskelanjokeen.

Kiikari, kaukoputki (ks. t.).

Kiikka. 1. Kunta Turun ja Porin
läänissä, Satakunnan itäosassa,
Kokemäenjoen kahden puolen. Kutomakoulu.
225,8 km2, 4;289 as. (1925).
— 2. Rautatieasema Tampereen-Peipohjan
rataosalla, K:n kunnassa, 66 km Tampereelta.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 15:29:35 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/2/0292.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free