- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti /
555-556

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kirkniemi-Kirkollisvuosi

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Kirkniemi (ruots. Gerknäs).
1. Aateliskartano Lohjalla. Kuulunut m. m.
Tott- ja Fleming-suvuille. — 2. Rautatieasema
Hyvinkään-Karjaan rataosalla Lohjalla.

Kirkollinen valta, kirkon
vallantäyteys oman elämänsä johtamiseksi.
Room.-kat. opin mukaan kirkolla on oikeus
opettaa ja hoitaa sakramentteja sekä
tuomiovalta, protestanttisen opin
mukaan valta saarnata sanaa ja jakaa
sakramentteja, mutta ei mitään
pakkovaltaa, joka koskisi ihmisen
persoonallista vapautta, kunniaa ja omaisuutta;
edellinen valta kuuluu seurakunnalle,
joka järjestyksen vuoksi luovuttaa
julkisen saarnaamisen ja sakramenttien
hoitamisen saarnaviralle.

Kirkollisasiaintoimituskunta ks.
Senaatti.

Kirkolliset juhlat, meillä vietetyt
ovat joulu, pääsiäinen, helluntai (kukin
2 päivää), uudenvuodenpäivä, loppiaispäivä,
Marian ilmestyspäivä, pitkäperjantai,
helatorstai ja Johannes Kastajan
päivä; kynttilänpäivää, Mikkelin päivää
ja pyhäin miesten päivää vietetään, jos
sattuvat arkipäiviksi, seuraavana
sunnuntaina. Neljänä sunnuntaina
vietetään myöskin katumus- ja rukouspäiviä.

Kirkolliskokous. Yleiseen k:seen
kokoontuu edusmiehiä Suomen ev.-lut.
kirkon puolesta joka 5:s vuosi.
Ylimääräisen k:n voi hallitus kutsua kokoon
tuomiokapitulin esityksestä. Kirkon
edusmiehinä k:ssa ovat: hiippakuntain
piispat, niin monta pappia, että heidän
lukumääränsä nousee 2/3:aan
rovastikuntien lukumäärästä, yksi maallikko
kustakin rovastikunnasta, yksi jäsen
Valtioneuvostosta, yksi jäsen
Korkeimmasta Oikeudesta, yksi Korkeimmasta
Hallinto-oikeudestä, yksi maan kustakin
hovioikeudesta, yksi professori Yliopiston
lainopillisesta ja yksi jumaluusopillisesta
tiedekunnasta. Puheenjohtajana on
arkkipiispa tai hänellä esteen ollessa, se
piispoista, jonka Valtioneuvosto siihen
määrää. K:n asiana on ehdottaa uutta
kirkkolakia ja voimassa olevan
muuttamista ja selittämistä, ottaa
käytettäväksi uusi virsi- ja evankeliumikirja
y. m. s., antaa lausuntoja niistä
kysymyksistä, jotka hallitus sille lähettää ja
jotka koskevat ev.-lut. kirkon suhdetta
valtioon tai muihin Suomessa oleviin
uskokuntiin, sekä n. s. sekalaisasioista,
sekä tehdä niistä esityksiä hallitukselle.
K. ei saa kestää yhtä kuukautta kauemmin.
K:ia on maassamme ollut 9 (1876, 1886,
1893, 1898, 1903, 1908, 1913, 1918 ja 1923).

Kirkollismaksut, verovelvollisuuteen
perustuvat suoritukset kirkkolaitoksen
ylläpitämistä varten, s. o. papiston,
lukkariurkurien ja kirkonpalvelijain
palkkaamiseen, kirkon ja hautausmaan
rakentamiseen ja kunnossapitämiseen sekä
muihin kirkollisiin tarpeisiin. Ev.-lut.
kirkkoon nähden sisältyvät verovelvollisuuden
perusteet papiston palkkausta
koskeviin lainsäännöksiin. 5/8 1886
annetun asetuksen mukaan, joka vielä on
voimassa suuressa osassa maamme
seurakuntia, kuuluu papiston
verotuksenluontoiseen palkkaukseen:
1) entisiä viljakymmenyksiä vastaavat maksut,
jotka tavallisesti on määrätty viljassa
suoritettaviksi, 2) muita kymmenyksiä
vastaavat maksut, jotka suoritetaan
osaksi rahassa, osaksi luonnontuotteissa,
3) henkivero, 4) suoritukset
kunnallisverotuksen perusteella.
Kaupunkiseurakunnissa, joille mainittu
asetus myönsi sopimusvapauden, on palkkaukseen
tarvittavat varat järjestelypäätösten mukaan
koottu henkiveroina ja kunnallisverotuksen
perusteella tahi jommallakummalla
perusteella. 4/8 1922 annetun lain mukaan
ovat verovelvollisuuden perusteet: 1)
henkilömaksu, 2) kunnallisverotuksen
perusteella määrättävä vero. — Kreik.-kat.
kirkkokunnasta on 26/11 1918 annetussa
asetuksessa säädetty, että sillä on oikeus
hallituksen vahvistamien perusteiden
mukaan verottaa jäseniään sekä
seurakuntien että kirkkokunnan yleisiin
tarpeisiin. — 10/11 1922 annetun
uskonnonvapauslain mukaan on sen nojalla
rekisteröitäväin uskonnollisen yhdyskunnan
yhdyskunta järjestykseen otettava
määräykset siitä, onko jäsenten suoritettava
maksuja yhdyskunnalle, sekä maksujen
suuruudesta taikka miten ne määrätään.
— Laajemmassa merkityksessä sisältyvät
kirkollismaksujen käsitteeseen myös
lunastukset virkatodistuksista ja palkkiot
erinäisistä kirkollisista toimituksista.

Kirkollisviraston Leski- ja Orpokassa,
Suomen, Turussa, per. 1824.
Kassa, jonka osakkaina ovat Suomen
ev.-lut. kirkon virkamiehet ja erinäiset
palvelijat, suorittaa näiden perheille
eläkkeitä 3:n eri luokan mukaan
(3.800-380 mk.; jos eläke on alkanut ennen
1/5 1924 on se 2,400-240 mk.). Kassan
varat olivat 30/4 1925 yht. n. 21,5 milj. mk.

Kirkollisvuosi. Ev.-lut. kirkossa
lasketaan eräisiin asioihin, esim. papiston
palkkaukseen nähden vuosi 1 p:stä
toukokuuta seuraavan kalenterivuoden
huhtikuun 28 päivän loppuun (Kirkkolaki
6/12 1869, 257 §).

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Oct 11 11:46:14 2022 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/2/0328.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free