Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 557-558 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kirkonarkisto-Kirsikkaeetteri

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Kirkonarkisto, seurakunnanarkisto (ks. t.).

Kirkonisännöitsijä, kirkkoväärti.
Lähintä huolta kirkon omaisuudesta
kussakin seurakunnassa, mikäli ei ole toisin
määrätty, pitää k., jonka seurakunta
valitsee kirkonkokouksessa kolmesta
luottamusta nauttivasta seurakunnan
jäsenestä, jotka kirkkoneuvosto on
ehdottanut. K. on tilivelvollinen
kirkonkokoukselle tai kirkkovaltuusmiehille
(Kirkkolaki, 348-355 §, osaksi muutettu
10/10 1905 ja 25/6 1918).

Kirkonkello. K:t valetaan
kellometallista, valutakkiraudasta tai
valuteräksestä. Ne tulivat käytäntöön
500-luvulla, vanhin ruots. on v:lta 1228.
Suomen vanhimmat k:t valettiin Ruotsissa,
useat on myöh. valettu uudelleen; vanhimmat
säilyneet ovat tiettävästi Pohjan pitäjästä
v:lta 1554 ja Hollolasta v:lta 1573
(Kansallismuseoissa).

Kölnin tuomiokirkon kello (maailman suurin soiva kello).

Kirkonkirjat, papiston pitämät
luettelot seurakuntain jäsenistä ja
kirkollisista virantoimituksista. Kirkkoherra
on velvollinen pitämään luetteloa
niistäkin seurakunnan alueen asukkaista,
jotka kuuluvat muihin seurakuntiin.
vrt. Siviilirekisteri.

Kirkonkirous ks. Panna.

Kirkonkokous. Kunkin seurakunnan
tulee kokoontua ainakin 2 kertaa v:ssa
k:een neuvottelemaan ja päättämään
seurakunnan yhteisten asiain hoidosta.
Puheenjohtajana toimii kirkkoherra tai
hänen ollessa estettynä se seurakunnan
pappi, jonka kirkkoherra on siihen
määrännyt. Oikeus olla osallisena k:n
keskusteluissa ja päätöksissä on jokaisella
kasteenliittonsa uudistaneella jäsenellä sitä
lähinnä seuraavan v:n alusta, jona on
täyttänyt 24 v. eikä Kirkkolain 309 §:n
mukaan ole tätä oikeutta vailla. Kullakin
on yleensä 1 ääni, mutta täytettyään 40 v.
saa äänivaltainen 1 lisä-äänen sekä 1
lisä-äänen avioliiton perusteella 10 v:n
kuluttua siitä, kun avioliitto on käsikirjassa
määrätyllä tavalla pyhitetty. Puhe- ja
äänioikeus voidaan valtakirjalla toiselle
siirtää. K:n päätöksistä saa muutamissa
asioissa valittaa tuomiokapituliin,
toisissa taas maaherralle ja eräät
päätökset on alistettava hallituksen
tutkittaviksi ja vahvistettaviksi (Kirkkolaki.
306-329 §, muutettu 19/10 1908 ja 25/6 1918).

Kirkonpalvelija, suntio,
kellonsoittaja, haudankaivaja tai joku muu
henkilö, jonka kirkkoneuvosto on ottanut
kirkon palvelukseen. — Kirkonvanhin,
seurakunnanvanhin (ks. t.). — Kirkonäijä,
vaivaisäijä (ks. t.). — Kirkottelu,
kirkkoonottaminen (ks. t.).

Kirkwood [kəkvud], Daniel
(1814-95), amer. tähtitieteilijä, tutkinut
pikkuplaneettoja ja osoittanut, että ne
muodostavat aurinkoetäisyyksittäin ryhmiä,
joita aukot erottavat, ja että tämä
johtuu Jupiterin häiritsevästä vaikutuksesta.

Kirman, Kerman (ks. t.).

Kirnumaito, vetinen osa kermaa,
joka jää rasvarikkaimman osan
erottautuessa kirnutessa voiksi.
Suuremmassa määrässä hapanta tai happamella
maidolla sekoitettua k:oa sanotaan
kirnupiimäksi; toisin paikoin
sanotaan kirnupiimäksi tavallistakin k:oa.

Kiromantia (kreik.), kädestäennustaminen.
— Kiropraktiikka, erään amer.
lääkärikoulukunnan (perustajat Palmer,
isä ja poika) edustama tautien
parannustapa, joka perustuu siihen
olettamukseen, että jonkun selkänikaman
epänormaalinen asento aiheuttaisi hermorunkoon
kohdistuvan puristuksen johdoista erilaisia
tauteja (riippuen siitä, mikä nikama on
kyseessä) refleksitietä, minkä johdosta
pääasiana taudin hoidossa on nikaman
saattaminen luonnolliseen asemaansa.

Kirput (Siphonaptera), hyönteislahko.
Siivettömiä, pitkäjalkaisia, hyviä
hyppijöitä, silmät yksinkertaisia
pikkusilmiä. Muodonvaihdos täydellinen,
toukka matomainen, elää likaisissa
paikoissa kuten lattianraoissa y. m. s.
Täysimuotoiset elävät imettäväisten
ulkoloisina imien verta ihosta, ihmisessä
tavallinen k. (Pulex irritans).

Tavallinen kirppu. 1 muna, 2 toukka, 3 kotelo, 4 täysimuotoinen hyönteinen.

Kirš l. girš, turkkilaisen
piasterin arab. nimitys.

Kirsi, routa (ks. t.).

Kirsikkaeetteri, etikkahappoisen
etyylieetterin ja bentsoehappoetyylieetterin
seos, sokerileipomoissa käytetty esanssi.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>