Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Osuuskassojen Keskuslainarahasto-Osakeyhtiö-Osuuskunta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
puolesta yksityispankkeja. Kaiken kaikkiaan
on maailmassa nykyisin yli 100,000 o:aa.
Suomen o:t toimivat pääasiassa Raiffeisenin
periaatteiden mukaan. Niitä oli
v:n 1926 lopussa toiminnassa 1,344,
niiden jäsenmäärä kohosi 110,000:een ja
niiden saatavat jäseniltään 430 milj.
markkaan. Käyttöpääomansa ne ovat
saaneet pääasiassa keskuspankiltaan
Osuuskassojen Keskuslainarahasto-o.-y:ltä
(ks. t.); talletuksia niillä oli v:n 1926
lopussa vasta noin 80 milj. mk. —
Keskuslainarahastoon kuulumattomia
kaupunkilaisten o:ja meillä on n. 10.
[„Osuuskassojen perustaminen ja hoito" (1926).]
Osuuskassojen Keskuslainarahasto-Osakeyhtiö,
Helsingissä, per. 1902, Suomen osuuskassojen
keskuspankki. Sen tehtävänä on toimia
luotonhankkijana osuuskassoille ja näiden
rahaliikkeen tasoittajana, minkä ohella
se harjoittaa laajasuuntaista neuvontatyötä
niiden keskuudessa. V:n 1926 lopussa oli
siltä luottoa saaneiden osuuskassojen luku
1,344. Paitsi näitä on Keskuslainarahaston
osakkaana Suomen valtio, jolta se on saanut
suurimman osan käyttöpääomistaan, osuuskassojen
silti säilyttäessä määräämisvallan yhtiön asioissa.
Keskuslainarahaston omat pääomat nousivat
1926 58 milj. markkaan ja se oli
osuuskassoille main. v:n loppuessa myöntänyt
luottoa 492 milj. mk.; talletuksia sillä
oli silloin n. 40 milj. mk.
Osuuskauppa, kuluttajain tarpeidensa
tyydyttämistä varten perustamista
osuuskuntamuodoista tärkein. Sen
tarkoituksena on hankkia joko oston tai omien,
tuotantolaitosten avulla kulutustarvikkeita
suuremmissa erissä jakaakseen ne
sitten jäsenilleen vähittäin. — Ensim.
nykyalk. o. on 1844 Englannissa
köyhien flanellinkutojain perustama
Rochdalen ,,kunnon tienraivaajain" o., joka
otti käytäntöön koko o.-liikkeelle
leimaa-antavat periaatteet, sellaiset kuin
myynnin päivän hintoihin, kiinteät hinnat,
käteiskaupan, ylijäämänjaon ostosten
perusteella, määrätyn ylijäämänosan
käytön sivistystarkoltuksiin ja
puolueettomuusperiaatteen. Pääasiassa näihin
periaatteisiin pohjautuen o:t ovat levinneet
yli sivistyneen maailman, niin että niitä
on nyk. laskettu olevan n. 80,000 ja
niissä jäseniä 36 milj. — O.-liikkeen
kannattajiin kuuluu jäseniä kaikista
yhteiskuntaluokista ja -ryhmistä ja nämä
ovat senvuoksi määritelleet sen tehtäviä
ja päämäärää eri tavoin. Eri suunnista
ovat tärkeimmät ko’operatistinen
ja sosialistinen suunta. Edellinei
(johtavana miehenä prof. Ch. Gide, ks. t.)
pyrkii orjen avulla kuluttajain
vapauttamiseen ottamalla vähitellen pääomalta
sen taloudellisen vallan ja antamalla sen
kuluttajain käsiin. Jälkimmäisen
mielestä o.-liike ei ole itsenäinen
yhteiskunnallinen liike vaan osa työväen.
liikettä, ja sen tehtävänä on hankkia
työväenliikkeelle kannattajia ja varoja.
Suomen o.-liike jakautuu kahteen
jotenkin yhtä voimakkaaseen haaraan,
joista S. O. K:aan ja Hankkijaan
kestättyvälle puolueettomalle suunnalle antaa
leiman maanviljelijäin jäsenenemmistö
ja o:jen kulutustavarakaupan ohella
harjoittama maataloustavarain ja -tuotteiden
kauppa. Kulutusosuuskuntien Keskusliitoksi
ryhmittynyt n. s. edistysmielinen suunta on
taas pääasiassa työväestön johtamaa
kulutusosuustoimintaa. Kumpikin suunta
noudattaa kuitenkin pääasiassa Rochdalen
periaatteita. Yhteensä oli Suomessa v:n 1926
lopussa 565 osuuskauppaa ja niissä n. 400,000
jäsentä. O:jen myynti teki 1926 n. 2,555 milj.
mk., niiden itsensä ja niiden tukkuliikkeiden
S. O. K:n ja OTK:n omistamien tuotantolaitosten
valmisteiden arvo 1925 305 milj. mk. ja niiden
säästökassoihin talletettujen varojen summa
1926 305 milj. mk. Suomen suurin osuuskauppa
on Elanto (ks. t.). [Gide, „Kulutusosuuskunnat"
(1924), „Osuuskauppojen perustaminen ja hoito." (1925).]
Osuuskunta. Hannes Gebhard on
määritellyt o.-käsitteen seuraavalla
tavalla: ,,O. on jäsentensä yhtäläisen
oikeuden periaatteelle perustettu
henkilöyhtymä, jossa jäsenten lukua ei ole
määrätty, ja jonka tarkoituksena on,
jättämällä taloudellisia tehtäviä yhdessä
suoritettaviksi, helpottaa jäsentensä
toimeentuloa tai edistää heidän elinkeinoaan
joko puhtaan tai valtion tukeman
itseavun tietä, sekä jossa yhteisestä
liikkeestä saavutettu voitto jaetaan sen
mukaan kuin kukin, jäsen on liikettä
käyttänyt, eikä yritykseen pannun
pääoman mukaan".
Suomessa on o:ia koskevat oikeussuhteet
järjestetty 10/7 1901 annetulla
osuustoimiiitalailla, joka vielä
pääasiallisesti on voimassa. Sen mukaan voi
o:n perustaa „sellaisen yrityksen yhteistä
toteuttamista varten, jonka tarkoituksena
on helpottaa osallisten elinkeinon
harjoittamista taikka muutoin heidän
toimeentulonsa ehtoja". O:n toiminta ei
kuitenkaan saa käsittää vakuutusliikettä.
— Lisämaksuvelvollisuuteen nähden o:t
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
