Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Silmälasit-Silta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
näytöksiinsä. — Kuningas-s.
(N. bungarus) on suurin tunnettu
myrkkykäärme, kasvaa 4 m:n mittaiseksi.
Kaakkois-Aasiassa. — Afr. aspis-s:tä
(N. haie) muin. egyptiläiset
pitivät pyhänä.
Silmälasit. 1. Silmän rakenteesta
aiheutuvien näkövikojen korjaamista
tarkoittavat optilliset kojeet. Tavallisimmin
on kysymys silmän taittovoiman korjaamisesta
niin, että katsellun esineen kuva
osuu verkkokalvolle; tällöin käytetään
pallopintojen rajoittamia linssejä (ks. t.),
pitkänäköiselle silmälle taittovoimaa
suurentavia kuperia (+ lasit), likinäköiselle
taittovoimaa heikentäviä koveria s:ja
(— lasit). Muita näkövirheitä korjataan
silinterimäisillä (astigmaattiset s.)
ja prismamaisilla s:lla.
Optillisesti yksinkertaisimmat s. ovat n. s.
kaksoislasit l. bi-lasit
(kaksoiskupera tai kaksoiskovera linssi), jotka
ovat molemmin puolin täysin samanlaiset.
Tällaiset s. antavat kuitenkin tarkan kuvan
ainoastaan näköalueen keskustasta, jotavastoin
lasin syrjäosien läpi katsottaessa nähdään
hämärä kuva. Tämä linssin virhe voidaan
suureksi osaksi korjata käyttämällä kuperakoveria
tai koverakuperia linssejä, jollaisia ovat
periskooppiset s. (näiden toinen
puoli on s:n taittovoimasta riippumatta
aina yhtä kaareva, nimittäin + lasien
kovera puoli — 1,25 dioptrian ja — lasien
kupera puoli + 1,25 dioptrian taittovoimainen),
meniski- l. punktiskilasit (toisen
puolen taittovoima on vastaavasti +- 6 dioptriaa)
sekä prof. Gullstrandin laskemat punktaalilasit
(näiden sekä kuperan että koveran puolen
kaarevuus on määrätty laskuilla erikseen
kullekin s:n taittovoimalle); viimemainitut
korjaavat puheenaolevan virheen täydellisimmin. —
Kunkin mainitun optillisen järjestelmän
s:ja voidaan valmistaa, paitsi tavallisina
yksinkertaisina s:na, myös n. s.
bifokaalilaseina (kaksipolttopisteiset
s:t), joissa yläosa on sovitettu kaukaisten,
alaosa läheisten esineiden tarkastelua varten.
Milloin linssi koko s:n suuruisena muodostuisi
painavaksi, hiotaan vain lasin keskus linssiksi,
reunojen ollessa tasolasia (lentikulaarilasit).
S:n taittovoiman mitta on dioptria (ks. t.).
— 2. Silmien suojana häikäisevää valoa
tai ulkonaista väkivaltaa vastaan (esim.
kivi- ja metallitöissä) käytetään
tasolasi-s:ja, värittömiä, harmaita, sinisiä,
vihreitä, keltaisia.
Silmäpeili, oftalmoskooppi,
peililaite, jolla voi nähdä silmän sisään,
tav. pieni tasainen tai kovero peili, jonka
keskessä on tähystysreikä.
Silmäruoho (Euphrasia),
naamakukkaisten heimoon kuuluvia pienehköjä,
puoliloisina eläviä ruohokasveja, joilla
juovikkaat sinipunervat kukat. Niityillä,
vedoilla y. m.
Silmätaudit. Yleisimmät: erilaiset
silmäluomien tulehdukset, näppylät ja
kasvannaiset, kyyneltiehyiden ja -rauhasten
oilehdus ja kyynelteiden ahtaus, silmän
sidekalvon tulehdus ja rasvakasvain,
sarveiskalvon tulehdus ja haava, kovan
kalvon tulehdus, kehäkalvon tulehdus, kaihi,
vihreä kaihi, näköhermon ja verkkokalvon
tulehdukset, pitkänäköisyys, likinäköisyys,
astigmatismi (ks. t.), kierosilmäisyys,
trakooma (ks. t.).
Silo [engl. äänt. sailou] (ransk., engl.)
l. säilö, viljan, hiekan, malmin,
kivihiilen y. m. säilytykseen käytettävä
suurilla liereillä purnuilla varustettu
säilytyslaitos nosto-, siirto-, tyhjennys-,
tuuletus- y. m. laitteineen, meillä yleisimmin
painorehutornina. vrt. Painorehu.
Silo, paikka muin. Palestiinan
keskiosissa, suunnilleen Betelin ja Sikemin
puolivälissä. S. oli Josuan aikana liitonmajan
paikka ja uskonnollisvaltiollinen keskus.
Siloa, lähde muinaisessa Jerusalemissa,
kaupungin kaakkoisosassa.
Silohansikasnahka, glasee (ks. t.).
Silosäe, blank verse (ks. t.).
Siloti <I>[-ō’-],</i> Aleksandr Ilitš (s. 1863),
mainehikas ven. pianisti. Esiintynyt Suomessa.
Silppu, lyhyeksi leikatut tai hakatut
oljet, joista tehdään apetta. Painorehua
valmistettaessa leikataan kasvit myös
usein s:ksi. — Silppukone. S:n
muodostaa tav. pitkä laatikko, johon oljet
lasketaan, syöttölaitos, joka syöttää oljet
terään siten, että saadaan määrätynpituisia
silppuja, ja terä, joka suorittaa leikkaamisen.
Silta. S:t ovat kiinteitä tai liikkuvia;
viimeksimainittuja voidaan siirtää, niin
että niiden katkaisema kulkuväylä tulee
vapaaksi. Kantotapansa puolesta s:t
ovat: palkki-s:ja, ponnike- l.
kaari-s:ja ja riippu-s:ja.
S:n alusrakennukseen kuuluvat maatuet
ja pilarit perustuksineen ja
päällysrakennukseen pääkannattajat,
sillankansi sekä kiinnikkeet, siteet ja
jäykisteet. Aukkojensa luvun mukaan s:t
ovat yksi-, kaksi- j. n. e. jänteisiä.
Tukien väliä sanotaan jännemitaksi
(jänneväliksi, jännitysväliksi) tai vain
jänteeksi.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
