Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Suomalainen Puuliike o.-y.-Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
samannimisen erityisen puolueen syntymiseen.
Näiltä ajoilta s:ta p:ta sen omien
kannattajain ulkopuolella ruvettiin
nimittämään ,,vanhaksi s:ksi p:ksi" ja siihen
lukeutuvia „vanhoiksi suomenmielisiksi".
Uuden vaiheen puolueen elämään toivat
n. s. routavuodet 1899-1905. Us. puolueen
johtavista henkilöistä eivät hyväksyneet
sitä n. s. passiivisen vastarinnan
politiikkaa, jota ruots. ja nuorsuom. puolue
tahtoivat noudatettavaksi
perustuslakitaistelussa. Heidän mielestään tuli,
vaikkapa väliaikaisesti alistumalla
lainvastaiseen asiaintilaan, välttää keisarikunnan
ja Suomen välille syntyneen ristiriidan
kärjistymistä sekä koettaa saada aikaan
sovinto Venäjän kanssa. Puolue
semmoisenaankin asettui vähitellen samalle
periaatteelliselle kannalle. Ne, jotka eivät
tätä hyväksyneet, liittyivät nuorsuomalaiseen
puolueeseen. — N. s. suurlakon ja
sitä seuranneiden tapausten kautta
puolueen asema kokonaan muuttui. Yleisessä
kokouksessa lokak. 1906 hyväksyttiin
puolueelle täydellinen ohjelma. Uuden
yksikamarisen eduskunnan ensim.
vaaleissa 1907 puolue sai 59 sijaa, 1916 enää
33 edustajaa. Yrjö-Koskisen kuoltua
J. R. Danielson-Kalmari oli puolueen
huomattavin henkilö.
Suomalainen Puuliike o.-y., Viipuri,
per. 1914, osakepääoma 3,3 milj. mk.
Omistaa Kiviniemen sahan Sortavalassa,
Kangassaaren sahan Enonkoskella ja
Anttolan sahan Mikkelissä sekä
osake-enemmistön Niemiskosken o.-y:ssä,
Vilaniemi o.-y:ssä, Koivisto o.-y:ssä ja
Haapakoski o.-y:ssä.
Suomalainen Seura, L. N. Achtén
ehdotuksesta Kiven ,,Lean" esityksen
jälkeen Helsinkiin syksyllä 1869
perustettu seura, jonka tarkoituksena oli
pitäji pääkaupungin suom. kansallisissa
piireissä vireillä kirjallisia, draamallisia
ja soitannollisia harrastuksia. Seuran
toimeenpanemat näytännöt valmistivat
Suom. Teatterin syntymistä. Osin samaa
tarkoitusta varten, osittain suomenkielen
käyttämistä varten sivistyneessä
seuraelämässä perustettiin s:ia s:oja
muihinkin kaupunkeihin. Myöh. s. s. oli
eräiden suom. puolueen paikallisjärjestöjen
nimenä.
Suomalainen Teatteri ks. Kansallisteatteri.
Suomalainen Teologinen Kirjallisuusseura,
Helsinki, per. 1889.
Suomalainen Tiedeakatemia, Helsinki,
per. 1908. Sen tarkoituksena on
tieteen viljeleminen ja tieteellisen työn
edistäminen kansallisella pohjalla.
Tehtäväänsä se toteuttaa toimittamalla
tieteellisiä julkaisuja, järjestämällä
esitelmiä, ylläpitämällä kirjastoa y. m.
tieteellisiä laitoksia, kannattamalla nuoria
tieteenharjoittajia ja kiinnittämällä
ansiokkaita kykyjä pysyväisesti tieteen
palvelukseen. Tiedeakatemia jakautuu kahteen
osastoon: humanistiseen ja
matemaattis-luonnontieteelliseen. Akatemia
toimittaa painosta julkaisusarjoja, kuten:
,,Esitelmät ja pöytäkirjat", joita on
ilmestynyt 19 nid., ,,Sitzungsberichte der
finnischen Akademie der Wissensehaften"
7 numeroa, „Annales Academiæ scientiarum
Fennicæ" A-sarja (luonnont.-matem.),
ilmestynyt 27 nid., ja B-sarja
(humanistinen) 18 nid., „Documenta
historica", 4 nid. ja ,,FF-Communications"
69 numeroa (tiedot v:lta 1927).
Kokouksiensa ja luentotilaisuuksien ohessa S. T.
on ylläpitänyt vakinaista ,,tieteellistä
keräilytoimistoa" Helsingissä ja us.
vuonna hist. tutkijakuntaa Roomassa
sekä yhä edelleen magneettis-meteorologista
observatoriota Sodankylässä.
Akatemian rahavarat ovat lahjoitusten kautta
nousseet n. 2 milj. mk:aan (1927).
Suurimpia lahjoituksia ovat tähän saakka
tehneet: puolisot Konkola (500,000 mk.),
puolisot Lallukka (127,000 mk.) ja
puolisot Colliander (135,000 mk.). S:n T:n
valtioapu painatuksia varten on viime
vuosina ollut 200,000 mk., lisäksi
n. 70,000 mk. Sodankylän observatoriota
varten.
Suomalaisen Kansakoulun Ystävät,
Helsinki, per. 1889. Yhdistyksen
tarkoituksena on niillä seuduin, missä
suomenkielisen väestön vähälukuisuus tai
vähävaraisuus tai muut seikat vaikeuttavat
tarpeellisten koulujen syntymistä tai
muiden sivistystarpeiden tyydyttämistä,
edistää suomenk. kansakoulujen perustamista
sekä kansankirjastoja perustamalla, hyödyllisen
kirjallisuuden levittämisellä ja luentojen
pitämisellä toimia kansansivistyksen hyväksi.
Suomalaisen Kirjallisuuden Edistämisrahasto,
etupäässä ylempää yleissivistystä kehittävän suomenk.
kirjallisuuden edistämiseen ja suom.
kirjallisuuden ulkomailla tunnetuksi tekemiseen
käytettävä, Suomalaisen Kirjallisuuden
Seuran hoitoon uskottu rahasto, jolle
Eduskunta v:sta 1909 on vuosittain
myöntänyt määrärahan, v:lle 1927 250,000 mk.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura,
Helsinki, per. 1831. Sen syntyyn olivat
lähimpänä aiheena ne taloudelliset
vaikeudet, jotka Lönnrotia kohtasivat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
