- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti /
435-436

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Suomen Sotilasaikakauslehti-Suomen säveltaide

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


harjoitusaika oli 90 päivää, mitkä
jaettiin 3:lle ensimmäiselle palvelusvuodelle,
Nostoväestä oli muodostettava sodan
aikana 8 nostoväkipataljoonaa.
— Arvannosto, jolla asevelvollisten jakaminen
vakinaiseen väkeen ja reserviin
suoritettiin, tapahtui kutsuntatoimistoissa, joita
oli yksi kutakin lääniä varten.
Saavutetun sivistyksen nojalla vakinaisessa
väessä suoritettava 3-vuotinen
palvelusaika voitiin lyhentää 2 tai 1 vuodeksi.
Maamme joukkojen ylin päällikkö oli
Suomen kenraalikuvernööri; niiden lähin
johto oli kuitenkin uskottu Suomen
sotaväen päällikölle, jolla apunaan oli
päällikköhallitus. Kaikki upseerit olivat
Suomen alamaisia.

Suunnitelmia Suomen sotalaitoksen
perusteellisesta venäläistyttämisestä
alettiin ven. taholla laatia 1890-luvulla.
Kun Suomen valtiopäivät eivät
suostuneet tehtyihin vaatimuksiin, annettiin
kesällä 1901 julistus tarkkampujapataljooniemme
lakkauttamisesta, ja myöhemmin syksyllä
lakkautettiin Rakuunarykmentti. Kaartinpataljoona
lakkautettiin 1905. V:n 1878 asevelvollisuuslaki
jäi kuitenkin kumoamatta.

Vapaussodassa armeija jakautui vapaaehtoisiin
(suojeluskuntalaisiin), värvättyihin (3 rykmenttiä)
ja asevelvollisiin (6 jääkärirykmenttiä, kussakin
3 jääkäripataljoonaa). Viimeksimainitut
muodostettiin v:n 1878 asevelvollisuuslakiin
perustuvilla maaliskuussa 1918
toimitetuilla kutsunnoilla; niiden päällystön
muodostivat jääkärit (ks. Jääkäriliike).
Sodan lopulla, jolloin suojeluskuntajoukot
oli järjestetty rykmenttipiireiksi, oli
armeijassa 18 rykmenttiä [Pohjois-Pohjanmaan,
Etelä-Pohjanmaan, Vaasan, Porin, Pohjois-Savon,
Etelä-Savon, Jääkäri- (6), Krenatööri- (2),
Karjalan (3) ja Pohjois-Hämeen rykmentit].
Tykistömuodostelmat koottiin Jääkäritykistöprikaatiksi,
ja ratsuväkeä, jota sodan aikana oli värvätty
Uudenmaan Rakuunarykmentti, lisättiin myöh.
perustetulla Karjalan Ratsujääkärirykmentillä.
Sitäpaitsi vahvistettiin armeijaa erinäisillä
uusilla rykmentti- ja täydennysmuodostelmilla.
Vapaussodan jälkeen armeija jaettiin 3
divisioonaan ja Vuoristoprikaatiin (myöh.
Jääkäriprikaati). Koko puolustuslaitoksen nyk.
järjestelystä ks. Suomen puolustuslaitos.
[Juvelius, ,,Suomen sotahistorian pääpiirteet"
I (v:een 1617; 1927).]

Suomen Sotilasaikakauslehti ks. Sotilaslehdet.

Suomen Suku, 4-osaiseksi suunniteltu
teos suomensukuisista kansoista, ilmestyy
v:sta 1926.

Suonien Sukututkimusseura ks. Sukututkimus.

Suomen Suojelusliitto, Helsinki, per.
1923. Liiton tarkoituksena on „toimia
valkoisen Suomen yhdyssiteenä maamme
itsenäisyyden ja yhteiskuntajärjestyksen
suojelemiseksi, erikoisesti vastustamalla
kommunismia kaikissa sen muodoissa
ja ehkäisemällä kommunistien
toiminnan maassa". Liiton toiminta on
kauttaaltaan valistuksellista, tarkoittaen
kommunismin oikean luonteen paljastamista.
— V:sta 1924 lähtien S. S. kuuluu
jäsenenä Pariisissa perustettuun
kansainväliseen kommunismin
vastustamisliittoon (Entente internationale
contre la III:e internationale).


Suomen Suoviljelysyhdistys, per.
1894 Helsinkiin, aloitti 1896
toimintansa, joka käsittää suoviljelyksen ja
turveteollisuuden edistämisen.
Yhdistyksellä on 3 koelaitosta: Leteensuon
(Hattulassa, per. 1902), Etelä-Pohjanmaan
(Ilmajoen Tuomikylässä, per. 1907) ja
Karjalan (Tohmajärvellä, per. 1921).
S. S. julk. vuosikirjaa (v:sta 1897).

Suomen suuriruhtinas, Ruotsin
kuninkaan Juhana III:n itselleen 1581
ottama arvonimi, joka sitten oli
Ruotsin kuninkailla, myös Sigismundilla ja
Kustaa II Aadolfilla perintöruhtinaana
ollessaan, samoin Kustaa IV Aadolfin
pojalla Kaarle Kustaalla ja Venäjän
keisareilla 1809-1917.

Suomen Sähkö Osakeyhtiö Gottfr.
Strömberg
ks. Strömberg.

Suomen säveltaide. Suom.
kansansävelmistä vanhimmat ovat Vienan
Karjalan joiut ja itkuvirret (ks. n.).
Niiden sävelellinen rakenne perustuu
yksinkertaisen resitatiivisen aiheen
vapaasti improvisoituun muunteluun.
Runosävelmissä on resitatiivinen
melodiikka kehittynyt kiinteihin muotoihin
(vrt. Runolaulu). 2- (tai 3-)
säkeisen rytmirakenteen puitteissa melodinen
sävelkulku enimmiten liikkuu kvartin tai
kvintin kehyksissä, sävelkulun pohjana
joko duuri- tahi mollisävellajin
perussävel (toonika) tai huippusävel
(dominantti). Laulusävelmät (ks.
Kansanlaulut) ovat suurimmalta osaltaan
4-säkeiset. Ominaista niille on säeparien
päättyminen kahteen „täysipitkään"
(tav. = puolinuottiin). Hengelliset
kansansävelmämme ovat enimmäkseen
koraalitoisintoja, joskin usein hyvinkin
vapaasti ja itsenäisesti muodostuneita.
Osittain ne ovat myös johtuneet alk.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Jul 3 22:05:38 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/4/0246.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free