Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - N - nedsättning ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
ned
516
ned
n. sig själv alentaa itsensä; pitää*
itseään halpana, huonona; det är n—nde
on alentavaa; n. en kommitté asettaa
komitea; n. sig (bosätta sig) asettua*
asumaan, -sättning alaslasku; istutus2;
talteenpano, talletus2; vähennys2;
alennus2; halvennus2; asettaminen; jfr.
nedsätta. -söla tahrata, (-smutsa)
ryvettää*; vara n—d olla tahrassa, tahrainen,
-sölning -en tahraaminen;- ryvetvs2.
-taga ottaa* (alas, jstk); (uppriva)
purkaa*, hajoittaa*, -tagning alasotto*;
puranta3*. -tili alhaalla, alhaalta; n.
öppen alhaalta auki oleva, -tjära
tahrata tervaan; få sina kläder n—de saada
vaatteensa tervaan; vara n—d olla
tervassa. -tjärning tervaantähraus2.
-trampa tallata, -trampning tallaus2. -trycka
painaa2 (alas, maahan); (fig.) painaa2;
(göra modfälld) lannistaa, lamauttaa*
(jkn) mieli; n—ckt till sinnet
alakuloinen; mieli lamassa (oleva); n. priset
polkea* hinta, -tränga 1) v. a. tunkea*
(alas, jhk); 2) v. n. tunkea*,
tunkeutua* (alas, jhk). -tyngapainaa2 (alas, jhk);
n—gd painuksissa oleva; alaspainunut;
båten n~gdes för mycket av lasten lasti
painoi veneen liian syvään; topparna äro
n—gda latvat ovat painuksissa; n—gd
av skulder velkojen, velkataakan
painama, rasittama; han är n—gd till
sinnet hänen mielensä on painuksissa,
masennuksissa, lamassa, -tysta saada
(jku) vaikenemaan; vaientaa*; saken
n—des genom mutor (fig.) lahjomalla
saatiin asia tukahdutetuksi, jäämään
sikseen; n. missnöjet (kväva)
tukahduttaa* tyytymättömyys; (få missnöjet att
lägga sig) saada tyytymättömyys
talttumaan, asettumaan, -tystning -en
vai-ennus2; tukahdutus2, -uti alhaalla (jssk);
(på botten) (jnk) pohjalla; n: landet
alamaassa; n. tunnan tynnyrin pohjalla.!
-vid alhaalla (jssk); (nedtill) alhaalta;!
n. stranden alhaalla rannassa; n. tjock f
alhaalta paksu, -vika kääntää* alas. j
-vikning alaskäännäntä2*. - vissna lakas-’
tua (kokonaan, aivan), - vräka mättää*,
syytää* (alas, jstk, jhk). - välta o. - vältra
vierittää* (alas, jstk, jhk). -vänd -nt:
upp- och n. ylösalaisin oleva; (fig.)
(förvänd) nurinpäinen, -kurinen; (bakvänd)
takaperoinen; den upp- och n—a världen
nurinpäinen maailma; (fam.) mullin
mallin oleva maailma. -at alaspäin,
-käsin; alas (jhk) pain, käsin; n.
stranden alas rantaan päin; n. strömmen
(utför) myötävirtaa; n. Helsingfors (i
trakten av) Helsingin puolella; det går
n. för honom (fig.) hänen tilansa,
asemansa huononee huononemistaan; hän
huononee huononemistaan;
böjd -jt
alaspäin kääntynyt; -gående a. p. [-alaspäin menevä; (som försämras)
huononemistaan huononeva; -lutande a. p.
alaspäin kallellaan oleva, kallistuva;
-vänd -nt alaspäin käännetty2*,
kääntynyt; alaspäinen]. -ärva saada
perintönä; n—s periytyä*, -ärvd -vt
perintönä saatu*, tullut; periytynyt;
(ärftlig) perinnöllinen, perinnäinen,
negatjion -en -er kieltämys2;
(neknings-ord) kieltosana2; (-s|ord kieltosana2),
-iv 1) -t (nekande) kielteinen, kieltävä;
(mots. positiv) kieltoperäinen,
negatiivinen; eittopuolinen; n—t uttryck
kielteinen, kieltävä lausuma; en n. sats
kielteinen lause; kieltolause; n—t
lag-bud kieltoperäinen lainsäädös; n.
förtjänst kieltoperäinen ansio; n. storhet
(mat.) negatiivinen suuruus;
epäsuu-ruus, -luku; n elecktricitet (fys.)
vastais-sähkö; n. bild (fotogr.) vastais-,
vasta-kuva; 2) -et = (-er) (fotogr.) vastais-,
vastakuva.
neger -ern -rer neekeri4,
negera I kieltää*; (upphäva) tehdä
tyhjäksi.
neger|barn neekerilapsi2, -blod
neekeri-veri2, -dans neekeri tanssi3, -flicka
neekerityttö*. -folk neekerikansa2. -gosse
neekeripoika*.* -handel neekerikauppa2*.
-komiker neekeri-ilvehtijä2,
-koomikko2*, -ras neekerirotu*. -rike
neekerivaltio2. -slav neekeriorja, -språk
neeke-Tikieli2. -stam neekeriheimo,
neglig|é -(e)n -er aamukelteet (-kelle*),
:puku*; (för huvudet) säpsä, tanu; i
djupaste n. aivan kelteisillään (oleva);
kelteisimmillään (oleva), -era I
(försumma) laiminlyödä (ngt jtk); (ej vårda
sig om) olla huolta pitämättä (jstk);
(ej bry sig om) olla huolimatta,
välittämättä (jstk). -ering -enlaiminlyönti3*,
negoci|ant -en -er kaupanhieroja3;
(affärsman) liikemies, -ation -en -er
kaupanhieronta3*; (bemedling) sovitus**:
(underhandling) neuvottelu2, -era I
(bemedla) välittää*, sovittaa*;
(underhandla) neuvotella*; (försälja.) myydä;
(anskaffa) hankkia*,
negress -en -er o. negrinna -an -or
nee-kerinainen.
nej adv. ei; återgives oftast med
neknings-verbet en, et, ei, emme, ette, eivät; har
du pengar? nej onko sinulla rahaa? ei
(ole); har du gjort det? nej oletko sen
tehnyt? en (ole); han säger varken ja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
